Verven ammatillinen kuntoutus ja terapiapalvelut osaksi Coronariaa

Coronaria Terameri Oy on ostanut liiketoimintakaupalla 1.4.2022 KK-Verve Oy:n ammatillisen kuntoutuksen, fysio-, puhe- ja toimintaterapian sekä niihin kuuluvat tukitoimet. Ammatillinen kuntoutus sisältää myös työeläkekuntoutuksen ja työyhteisön kehittämiskonsultoinnin. Verven työntekijät siirtyvät Coronariaan vanhoina työntekijöinä.

Coronaria Fysioterapia Oy on ostanut liiketoimintakaupalla 1.4.2022 Verve Terapia Oy:n terapialiiketoiminnan pois lukien psykoterapialiiketoiminnan. Verve Terapian työntekijät siirtyvät Coronariaan vanhoina työntekijöinä.

Kaupan myötä Coronariaan siirtyy 25 miljoonan euron liikevaihto ja 350 työntekijää.

– Olemme tuottaneet kuntoutuspalveluita monialaisesti, ja nyt haluamme keskittyä entistäkin selkeämmin lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä valtakunnalliseen vahinkovakuutusyhtiöiden kuntoutukseen, jota omistajatahotkin tekevät sekä psykoterapian liiketoiminta-alueeseen. Olemme olleet ammatillisen kuntoutuksen pioneereja ja meille on karttunut erinomainen osaaminen sekä palvelukulttuuri. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita on tulevaisuudessa vietävä entistä pienemmille alueille ja lähelle asiakkaita. Coronarialla on Verveäkin kattavampi verkosto, joten tätäkin kautta Coronariasta tulee hyvä uusi omistaja ja toiminnan jatkaja. Coronaria on keskittynyt fysio- ja toimintaterapiaan, joten heillä on hyvä mahdollisuus jatkaa myös näitä palveluita, sanoo KK-Verve Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ronkainen.

KK-Verve Oy:n tarjontaan jää liikenne- ja tapaturmavakuutuskuntoutus sekä lääkinnällinen laitoskuntoutus Oulussa ja Lahdessa. Verve Terapia Oy:n tarjontaan jää psykoterapia.

– Coronaria Kuntoutuspalveluilla on ollut tähän asti yksilöterapian ja moniammatillisen kuntoutuksen vahvat ja laajat palvelukokonaisuudet. Ammatillisen kuntoutuksen osuus on ollut yhtiön toiminnassa pienempänä. Verve -kaupalla saamme valtakunnallisen ja laajan jalansijan myös ammatilliseen kuntoutukseen. Tulevaisuudessa Coronaria pystyy kokonaisvaltaisesti tarjoamaan kuntoutuspalveluita hyvin laajalle asiakasjoukolle valtakunnallisesti, sanoo Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Arto Lamberg.

– Verven toiminnalla on pitkät perinteet ja yhtiö on ollut kuntoutustoiminnassa edelläkävijä monella tapaa. Olemme todella iloisia saadessamme joukkoomme näin suuren määrän asiantuntijoita ja pääsemme yhdessä kehittämään toimintaamme eteenpäin. Kuntoutuksella ennaltaehkäisevänä toimintana on suuri yhteiskunnallinen merkitys, johon haluamme uudelle palvelukokonaisuudella vaikuttamassa. Toivotan lämpimästi verveläiset tervetulleiksi osaksi laajaa kuntoutusverkostoamme, Lamberg jatkaa.

Miten muutos vaikuttaa asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin?

Liiketoimintakaupat eivät vaikuta Verven eikä Verve Terapian voimassa oleviin sopimuksiin eikä asiakkaiden palveluihin. Asiakkaat saavat jatkossakin asiantuntevat palvelut tutuista paikoista. Asiantuntijoiden puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet pysyvät myös ennallaan.
Palvelut löytyvät toistaiseksi Kelan palveluntuottajien hausta entisillä nimillä.

Katso päivitetyt laskutustiedot tästä >

Katso henkilöasiakkaan verkkolaskuohjeet tästä >

Psykoterapian, LITAn ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut jatkossakin Vervestä

Psykoterapia, liikenne- ja tapaturmavakuutuskuntoutus sekä lääkinnällinen laitoskuntoutus Oulussa ja Lahdessa jatkuvat. Palveluiden kehittäminen jatkuu ja tiivistyy yhdessä omistajatahojen; Kuntoutuskeskus Kankaanpään ja Kruunupuiston kanssa.

Ota käyttöön kätevä e-lasku

Fysio- ja toimintaterapian sähköisessä ajanvarauksessa käyttökatko pe 1.4.–la 2.4.

Päivitys 2.4. klo 17:18: Havaittu ongelma on nyt korjattu ja sähköinen ajanvaraus on käytössä.

Päivitys 2.4. klo 11:35: Päivityksessä on havaittu ongelma, jonka vuoksi aikoja ei pääse varaamaan. Asiaa selvitetään parhaillaan. Sähköinen ajanvaraus käytössä maanantaina 4.4. Pahoittelemme tilannetta.

Päivitämme perjantaina 1.4. asiakas- ja potilastietojärjestelmäämme. Päivityksestä johtuen sähköinen ajanvaraus ei ole käytössä fysio- ja toimintaterapian ajanvarauksissa perjantaista klo 8 eteenpäin. Voit varata perjantaina ajan puhelimitse. Sähköinen ajanvaraus jälleen käytössä lauantaina 2.4. klo 8 alkaen. Päivitys ei vaikuta psykoterapian sähköiseen ajanvaraukseen, eli psykoterapiaan voit tehdä sähköisen ajanvarauksen normaalisti myös lauantaina. Pahoittelemme asiasta mahdollisesti koituvaa haittaa.

Helpotusta stressiin Verve Terapian Hyvän olon hyllyköstä

Verve Terapian sähköinen Hyvän olon hyllykkö -palvelu otettiin käyttöön helmikuussa päänsärkyä käsittelevällä sisällöllä. Nyt palvelu laajentuu tarjoten tietoa stressistä ja siitä, miten jokainen voi itse hoitaa stressiä.

Stressi voi johtua monesta asiasta ja usein se saattaakin olla monen asian summa. Kun elämässä tapahtuu samanaikaisesti paljon asioita voi tilanne muuttua stressaavaksi. Liian korkeat vaatimukset ja tunne siitä, että ei selviä niistä aiheuttavat stressiä. Kaikki stressi ei ole vaarallista, mutta kuormittavan tilanteen jatkuessa pitkään riski erilaisille fyysisille ja psyykkisille sairauksille kasvaa.

Hyvän olon hyllykkö auttaa sinua ymmärtämään stressin luonnetta ja tunnistamaan stressiin vaikuttavia asioita. Stressin kokeminen on yksilöllistä. Palvelusta löytyvä testi auttaa sinua arvioimaan tämänhetkistä kokemustasi stressistä. Verve Terapian fysio- ja toimintaterapeutit ovat koonneet palveluun avuksesi vinkkejä ja harjoitteita, joilla voit hoitaa stressiä.

Palvelun käyttäminen on maksutonta, mutta edellyttää sähköpostitietojen lähettämistä. Ota palvelu käyttöösi >

Mielestä kuviksi, kuvista sanoiksi

Kuvataidepsykoterapia yhdistää kuvallisen ja sanallisen ilmaisun

Kuvataidepsykoterapiassa kuvan tekemisellä pyritään tunnistamaan tiedostamattomampia puolia itsessä ja siten lisäämään syvemmän tason itsetuntemusta. Se on psykoterapian erityismuoto, jossa vuorovaikutus tapahtuu yhdistämällä kuvallinen ja sanallinen ilmaisu. Mielikuvat saavat visuaalisen konkreettisen hahmon kuvataiteen menetelmällä. Kuvataidepsykoterapeuttimme Aino-Maija Nikulan blogikirjoitus avaa kuvallisen työskentelyn prosessia psykoterapiassa.

Hiili rahisee paperia vasten. Potilaani istuu kumartuneena työnsä äärellä täysin keskittyneenä kuvan tekemiseen kasvoillaan raukea ilme, silmät puoliraollaan. Käsi kaartuu paperin yllä ja sormet pehmentävät hiilenmustia viivoja. Katselen hiljaa hänen työskentelyään ja hän tietää minun olevan siinä, lähellä, olemassa, näkemässä, läsnä, häntä varten. Aika ja paikka tuntuvat katoavan jonnekin. Tässä tilassa tapahtuu paljon sanoittamatonta potilaan ja kuvan välillä, samoin minun, potilaan ja hänen kuvansa välillä.

Kuvataidepsykoterapiassa tutkitaan sekä kuvallisen itseilmaisun prosessia että kuvallista tuotosta, niihin liittyviä tunteita, muistoja ja ajatuksia. Kuvallinen työskentely psykoanalyyttisessa kuvataidepsykoterapiassa täyttää kaikki psykoanalyyttisen psykoterapian keskeiset periaatteet. Analyyttisessa psykoterapiassa tarkoituksena on tutkia sitä, kuka olen sekä saada kokonaisempi kuva itsestä. Kuvan tutkimisella kuvataidepsykoterapiassa ja unen tutkimisella psykoanalyyttisessa psykoterapiassa on monia yhtäläisyyksiä. Unet ja mielikuvamme ovat kuvallisia. Tehdessään kuvaa kuvataidepsykoterapiassa, potilas antaa itselleen mahdollisuuden tehdä näkyväksi mielensisäistä ja tutkia sitä terapeutin kanssa.

Kuvataidepsykoterapia ei vaadi piirustustaitoa

Kuvataidepsykoterapiaan voi hakeutua omasta mielenkiinnosta tai valveutuneen psykiatrin lähetteellä. Kuvataiteellinen taitavuus lähtökohtana ei ole merkittävässä asemassa, vaan riittää kun on oma kiinnostus ja halu tutkia mielensisäistään kuvataiteen avulla. Potilaan on aina saatava itse valita sellainen materiaali, jolla haluaa itseänsä ilmaista. Taidemateriaalin tulee kestää potilaan tunneilmaisu niin kuin terapeutinkin. Tarjolla ovat akvarellit, guassit ja niille soveltuvat siveltimet, mustetta, hiiliä, lyijy- ja värikyniä, kuiva- ja öljypastellit ja näille materiaaleille soveltuvat erivahvuiset paperit.

Terapeutti ei puutu tai ohjaile sitä henkilökohtaista tapaa, jolla potilas työskentelee. Kaiken tulee saada lähteä potilaasta itsestään ilman ulkoista ohjailua tai manipulointia. Potilas tekee kuvaa pöydän ääressä ja terapeutti istuu tuolissaan, katselee vähän etäämpää kuvantekoprosessia. On hyvin tärkeää, että potilas voi tulla nähdyksi terapeutin hyväksyvän katseen alla kuvan tekijänä. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen lisäksi, mielensisäinen saa muotoa konkreettisena pysyvänä taideteoksena.

Mielestä kuviksi, kuvista sanoiksi

Potilaassa aktivoituu usein tunnereaktio, kun hän siirtyy teoksensa katsojaksi ja terapeutissa potilaan teoksen vastaanottajana, katsojana ja kuulijana. On tärkeää odottaa rauhassa, millaisia tunnelmia kuva herättää, miltä sitä tuntuu katsella ja mitä potilas alkaa assosioida kuvastaan. Kuvaan, samoin kuin unikuvaan, tiivistyy paljon materiaalia jota voi olla vaikea kuvailla sanoilla. Se nostaa esiin omalla ainutlaatuisella tavalla sitä, mille ei ole sanoja ja joka ei millään muulla tavoin voisi tulla ilmaistuksi. Nämä kuvat kumpuavat syvältä tiedostamattomasta ja sisältävät sellaista tietoa, jota muulla tavalla ei vielä voi tavoittaa. Kuvataidepsykoterapiassa pyritään ohjailematta tavoittamaan tätä syvällistä sisältöä ja tutkimaan sitä yhdessä.

Työhuoneessani on yhden syksyn ja kevään kuvat levitettyinä kuin kronologiseksi tarinaksi. Yhteistyömme potilaan kanssa on alkanut pari vuotta aiemmin. Katselemme hiljaa kuvia, annamme katseen kiertää ja viipyillä kuvissa. Potilas puhelee havainnoistaan ja toteaa, että syksyn kuvissa on usein naishahmoja mutta katselemassa eri suuntiin. Joissakin kuvissa hahmot mahtuvat osittain samaan kuvaan, välissään suuri etäisyys tai ne ovat usein selin. Potilas ihmettelee miksi hän on tehnyt niin usein juuri naisia kuviinsa ja miksi niin etäälle toisistaan tai selin. Kevään kuvissa hahmoista toinen saattaa olla pienempi, toinen isompi, kuin kaksi sisarusta tai äiti ja lapsi. Joissakin kuvissa naishahmot ovat kasvokkain ja katsovat toista kohti ja lopulta, yhdessä kuvassa käden ojennus, kurkotus kohti toista ja tarttuminen ojennettuun käteen.

”Mitä sinulla tulee tästä mieleen?”


Kirjoittaja Aino-Maija Nikula on taiteilija, kuvataidepsykoterapeutti ja psykoterapeutti Oulun Verve Terapiassa. Tutustu Aino-Maijaan täällä >>  

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 13.5.2021 psykoterapiasäätiö Monasterin www-sivulla.


Tekijänoikeudet: ©2021 Verve terapia. Kaikki oikeudet pidätetään. Powered by WWW Design