Skip to main content

Tekijä: Meri Tiirinki

Uusi johtoryhmäblogi aloittaa!

Uudessa blogisarjassamme Verve Terapian johtoryhmän jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista asioista. Tavoitteenamme on herättää ajatuksia ja keskustelua. Haluamme myös lisätä johtoryhmän työskentelyn läpinäkyvyyttä ja ymmärrystä sen toiminnasta.

Strategisen johtoryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa elokuussa tarkasteltiin psykoterapian nykytilaa Suomessa ja toiminnan mahdollisuuksia alalla. Toimintaympäristössämme on odotettavissa muutoksia lähivuosina, varsinkin hyvinvointialueiden aloittaessa. Mitä ne tuovat tullessaan ja minkälaisia resursseja näillä tahoilla on itse toteuttaa psykoterapiapalveluja? Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä korostuu nopeampi hoitoon pääsy ja varhaisen tuen vahvistaminen. Ajattelemme palvelusetelimallilla toteutettavan palvelukysynnän ja lyhytpsykoterapian kasvavan jatkossa, mahdollisesti myös Kelan korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa.

Strategisen johtoryhmätyöskentelyn tavoitteena on asemoida tahtotila mihin ja miten profiloidumme psykoterapiamarkkinassa. Asemointimme linjaamisessa tärkeimmät kysymykset ovat mitä teemme ja toteutamme, kenelle ja miten. Näiden perusteella määrittelemme visiotamme, strategiaamme ja keinojamme. Strategiatyössä piirretyt suuntaviivat ohjaavat jatkossa operatiivista toimintaamme esimerkiksi markkinointi- ja rekrytointitoimissa.

Palvelutoimintamme kehittämisen ytimessä on laatunäkökulma. Tutkitun tiedon varaan perustuva kehittäminen hyödyttää sekä asiakkaita että terapeutteja muun muassa hoidon tuloksellisuuden ja toipumisen seurannan kautta. Hyviin hoitotuloksiin on mahdollista päästä eri keinoilla ja tätä monimuotoista, integratiivista lähestymistapaa vaalimme jatkossakin.

Vaikka kuluva vuosi on ollut muutosten aikaa niin maailmalla kuin meilläkin, olemme Verve Terapiassa edenneet monessa asiassa. Keväällä urakoiduissa tarjouskilpailuissa pääsimme Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutuottajaksi psykoterapiassa, lähes kaikilla tarjotuilla toimipaikoillamme ja palveluissamme. Monilla paikkakunnilla on muutettu uusiin toimitiloihin ja Turussa avasimme kokonaan uuden toimipisteen. Syksy on käynnistynyt vilkkaasti. Meillä on hyvä tekemisen ja kehittämisen meininki. Toivomme yhtä myötäisiä tuulia myös sinulle ja iloa syksyyn!

Kirjoittanut Meri Tiirinki, palvelupäällikkö

Verve Terapian strategisen johtoryhmän kokoonpanossa ovat mukana hallituksen puheenjohtaja Hannu Ronkainen, toimitusjohtaja Raimo Kalliokoski, liiketoimintajohtaja Mika Pekkonen, psykiatrian ylilääkäri Heli Paatero ja palvelupäällikkö Meri Tiirinki. Lisäksi mukana ovat turkulaiset psykiatrit Jyrki Korkeila ja Hasse Karlsson, jotka aloittivat neuvonantajinamme psykoterapian palvelutoiminnan kehittämisessä Eos:n liiketoimintakaupan myötä.

Verve Terapian chat palvelee jatkossa psykoterapiaan liittyvissä kysymyksissä

Fysio- ja toimintaterapian palveluiden osalta asiakkaita pyydetään jatkossa ottamaan yhteyttä Coronarian puhelinpalveluun.

Palvelemme chatin kautta 23.8. alkaen ainoastaan psykoterapian asiakkaiden yhteydenotoissa. Fysio- ja toimintaterapiaan liittyvissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä Coronarian asiakaspalveluun puhelimitse numeroon 010 525 8801.

Psykoterapiaan liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä chatin kautta arkisin 9–16 ja jättää muina aikoina yhteydenottopyynnön. Psykoterapian asiakaspalvelumme tavoitat chat-palvelun lisäksi puhelimitse numerosta 044 1414 000 (ma–pe klo 9–15) sekä sähköpostitse ajanvaraus@verve.fi

Verve Terapian fysio-, toiminta- ja puheterapia siirtyivät 1.4.2022 liiketoimintakaupassa osaksi Coronariaa. Palvelumme jatkuvat entiseen tapaan.

Verve Terapia Seinäjoki muuttaa Torikeskukseen

Verve Terapia Seinäjoen toimipisteemme palvelee 1.8.2022 alkaen Seinäjoen Torikeskuksessa, kaupungin ydinkeskustassa, osoitteessa Kauppakatu 20. Psykoterapiapalvelut jatkuvat kuten tähänkin saakka ja tutut psykoterapeuttimme ovat apunasi myös jatkossa.

Tutustu tarkemmin uuteen toimipaikkaan ja terapeutteihimme Seinäjoella https://verveterapia.fi/toimipaikat/verve-terapia-seinajoki/

Ajanvarauksen psykoterapiaan voit tehdä verkossa, soittamalla asiakaspalveluumme ma–pe klo 9–15 numeroon 044 4141 000 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ajanvaraus@verve.fi. Voit varata ajan myös oman psykoterapeuttisi tai psykiatrisi kautta.

Tervetuloa uusiin tiloihimme!

Verve Terapia Seinäjoella tarjoamme lämminhenkistä yksilö-, pari- ja perheterapiapalvelua yksittäisistä keskustelukerroista intensiiviseen kuntoutuspsykoterapiaan. Tavoitteemme on tuoda tutkitusti vaikuttava keskusteluapu kaikkien ulottuville. Olemme Kelan palveluntarjoaja, mutta meille pääsee myös itse maksavana asiakkaana.

pariterapia, psykoterapia, Seinäjoki

Kuvataidepsykoterapia yhdistää kuvallisen ja sanallisen ilmaisun

Kuvataidepsykoterapiassa kuvan tekemisellä pyritään tunnistamaan tiedostamattomampia puolia itsessä ja siten lisäämään syvemmän tason itsetuntemusta. Se on psykoterapian erityismuoto, jossa vuorovaikutus tapahtuu yhdistämällä kuvallinen ja sanallinen ilmaisu. Mielikuvat saavat visuaalisen konkreettisen hahmon kuvataiteen menetelmällä. Kuvataidepsykoterapeuttimme Aino-Maija Nikulan blogikirjoitus avaa kuvallisen työskentelyn prosessia psykoterapiassa.

Hiili rahisee paperia vasten. Potilaani istuu kumartuneena työnsä äärellä täysin keskittyneenä kuvan tekemiseen kasvoillaan raukea ilme, silmät puoliraollaan. Käsi kaartuu paperin yllä ja sormet pehmentävät hiilenmustia viivoja. Katselen hiljaa hänen työskentelyään ja hän tietää minun olevan siinä, lähellä, olemassa, näkemässä, läsnä, häntä varten. Aika ja paikka tuntuvat katoavan jonnekin. Tässä tilassa tapahtuu paljon sanoittamatonta potilaan ja kuvan välillä, samoin minun, potilaan ja hänen kuvansa välillä.

Kuvataidepsykoterapiassa tutkitaan sekä kuvallisen itseilmaisun prosessia että kuvallista tuotosta, niihin liittyviä tunteita, muistoja ja ajatuksia. Kuvallinen työskentely psykoanalyyttisessa kuvataidepsykoterapiassa täyttää kaikki psykoanalyyttisen psykoterapian keskeiset periaatteet. Analyyttisessa psykoterapiassa tarkoituksena on tutkia sitä, kuka olen sekä saada kokonaisempi kuva itsestä. Kuvan tutkimisella kuvataidepsykoterapiassa ja unen tutkimisella psykoanalyyttisessa psykoterapiassa on monia yhtäläisyyksiä. Unet ja mielikuvamme ovat kuvallisia. Tehdessään kuvaa kuvataidepsykoterapiassa, potilas antaa itselleen mahdollisuuden tehdä näkyväksi mielensisäistä ja tutkia sitä terapeutin kanssa.

Kuvataidepsykoterapia ei vaadi piirustustaitoa

Kuvataidepsykoterapiaan voi hakeutua omasta mielenkiinnosta tai valveutuneen psykiatrin lähetteellä. Kuvataiteellinen taitavuus lähtökohtana ei ole merkittävässä asemassa, vaan riittää kun on oma kiinnostus ja halu tutkia mielensisäistään kuvataiteen avulla. Potilaan on aina saatava itse valita sellainen materiaali, jolla haluaa itseänsä ilmaista. Taidemateriaalin tulee kestää potilaan tunneilmaisu niin kuin terapeutinkin. Tarjolla ovat akvarellit, guassit ja niille soveltuvat siveltimet, mustetta, hiiliä, lyijy- ja värikyniä, kuiva- ja öljypastellit ja näille materiaaleille soveltuvat erivahvuiset paperit.

Terapeutti ei puutu tai ohjaile sitä henkilökohtaista tapaa, jolla potilas työskentelee. Kaiken tulee saada lähteä potilaasta itsestään ilman ulkoista ohjailua tai manipulointia. Potilas tekee kuvaa pöydän ääressä ja terapeutti istuu tuolissaan, katselee vähän etäämpää kuvantekoprosessia. On hyvin tärkeää, että potilas voi tulla nähdyksi terapeutin hyväksyvän katseen alla kuvan tekijänä. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen lisäksi, mielensisäinen saa muotoa konkreettisena pysyvänä taideteoksena.

Mielestä kuviksi, kuvista sanoiksi

Potilaassa aktivoituu usein tunnereaktio, kun hän siirtyy teoksensa katsojaksi ja terapeutissa potilaan teoksen vastaanottajana, katsojana ja kuulijana. On tärkeää odottaa rauhassa, millaisia tunnelmia kuva herättää, miltä sitä tuntuu katsella ja mitä potilas alkaa assosioida kuvastaan. Kuvaan, samoin kuin unikuvaan, tiivistyy paljon materiaalia jota voi olla vaikea kuvailla sanoilla. Se nostaa esiin omalla ainutlaatuisella tavalla sitä, mille ei ole sanoja ja joka ei millään muulla tavoin voisi tulla ilmaistuksi. Nämä kuvat kumpuavat syvältä tiedostamattomasta ja sisältävät sellaista tietoa, jota muulla tavalla ei vielä voi tavoittaa. Kuvataidepsykoterapiassa pyritään ohjailematta tavoittamaan tätä syvällistä sisältöä ja tutkimaan sitä yhdessä.

Työhuoneessani on yhden syksyn ja kevään kuvat levitettyinä kuin kronologiseksi tarinaksi. Yhteistyömme potilaan kanssa on alkanut pari vuotta aiemmin. Katselemme hiljaa kuvia, annamme katseen kiertää ja viipyillä kuvissa. Potilas puhelee havainnoistaan ja toteaa, että syksyn kuvissa on usein naishahmoja mutta katselemassa eri suuntiin. Joissakin kuvissa hahmot mahtuvat osittain samaan kuvaan, välissään suuri etäisyys tai ne ovat usein selin. Potilas ihmettelee miksi hän on tehnyt niin usein juuri naisia kuviinsa ja miksi niin etäälle toisistaan tai selin. Kevään kuvissa hahmoista toinen saattaa olla pienempi, toinen isompi, kuin kaksi sisarusta tai äiti ja lapsi. Joissakin kuvissa naishahmot ovat kasvokkain ja katsovat toista kohti ja lopulta, yhdessä kuvassa käden ojennus, kurkotus kohti toista ja tarttuminen ojennettuun käteen.

”Mitä sinulla tulee tästä mieleen?”


Kirjoittaja Aino-Maija Nikula on taiteilija, kuvataidepsykoterapeutti ja psykoterapeutti Oulun Verve Terapiassa. Tutustu Aino-Maijaan täällä >>  

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 13.5.2021 psykoterapiasäätiö Monasterin www-sivulla.