Ajanvaraus psykoterapiaan
Fysioterapia ja toimintaterapia
Yhteystiedot

Tekijä: Verve Terapia

Perhe kulkee käsi kädessä niityllä. Vanhempainohjaus.

Vanhempainohjaus auttaa ymmärtämään lapsen haasteita ja vuorovaikuttamaan positiivisesti

Kun perheen lapsella ilmenee haasteita kaverisuhteissa, arjen toimissa tai koulunkäynnissä, voivat vanhemmat olla enemmän tai vähemmän hukassa tilanteessa. Silloin vanhempainohjaus voi tulla tarpeeseen.

Vanhempainohjauksen tarkoituksena on löytää perheelle hyviä ja rakentavia toimintatapoja arjen pyörittämiseen, lapsen haasteita ymmärtäen. Vanhempainohjauksen avulla voidaan myös kohentaa perheen vuorovaikutusta, ja pyritään rakentamaan positiivista yhteyttä lapsen ja vanhemman välille.

Vanhempainohjaus voi liittyä lapsen terapiaan tai kuntoutukseen

Usein vanhempainohjaus liitetään lapsen neuropsykiatriseen diagnoosiin. Jos lapsi saa diagnoosin, onkin vanhempainohjaus tärkeä osa lapsen ja koko perheen hoitoa.

Vanhempainohjausta voi kuitenkin saada myös esimeriksi perheneuvolassa jo ennen kuin lapsen mahdollisia neuropsykiatrisia diagnooseja lähdetään edes tutkimaan. Vanhempainohjaukseen voi hakeutua myös oma-aloitteisesti, kun perheessä tai lapsella on haasteita tai pulmia.

Jos lapsen haasteiden taustalta löytyy jokin neuropsykiatrinen diagnosoitavissa oleva pulma, lapsi voidaan ohjata omaan yksilöterapiaan. Tässä tapauksessa vanhemmille kuuluu aina lapsen hoidon rinnalla kulkevat vanhempainohjauskäynnit, joiden avulla vanhemmat saavat lisää tietoa lapsen haasteista ja keinoja tukea lastaan terapian rinnalla. Vanhempainohjauskäyntejä voi olla lapsen terapian yhteydessä esimerkiksi neljän tai kuuden viikon välein.

Vanhempainohjauksessa etsitään keinoja arjen helpottamiseen

Vaikka siltä voi joskus tuntua, vanhempainohjauksessa ei etsitä syitä tai syyllisiä lapsen haasteisiin. Vanhempainohjaaja voi etenkin alkuun kysellä paljon perheen arjesta ja historiasta. Kysymyksillä selvitetään, millaisia ratkaisuja vanhemmat ovat jo kokeilleet, mikä on toiminut ja mikä ei.

Taustatietojen pohjalta vanhempainohjaaja voi ehdottaa uudenlaisia keinoja haastavien tilanteiden purkamiseen ja ehkäisyyn. Hänelle voi myös rohkeasti kertoa, jos jotain ohjaajan ehdottamaa on jo kokeiltu.

Vanhempainohjauksen tarkoituksena on helpottaa perheen arkea. Arjen helpottamiseksi voidaan käydä läpi lapselle haastavien tilanteiden syntyä ja kulkua, sekä sitä, voidaanko tilanteita välttää tai niiden synnyttyä purkaa niitä rakentavasti.

Mitä vanhempainohjauksen käynneillä tapahtuu?

Vanhempainohjauskäynnit aloitetaan yleensä käymällä läpi, millaisia haasteita vanhemmat kokevat perheen arjessa ja lapsen kanssa toimiessaan. Vanhempainohjauksen sisältö muodostuu pitkälti sen pohjalta, millaisiin asioihin vanhemmat toivovat apua.

Vanhempainohjauksessa vanhemmat saavat lisää tietoa ja laajempaa ymmärrystä lapsensa haasteista. Käynneillä voidaan keskustella esimerkiksi lapsen diagnoosista ja siitä, miten se vaikuttaa koko perheeseen. Vanhemmat oppivat näin esimerkiksi tunnistamaan, millaiset tilanteet ovat lapselle haastavia ja miten he voivat auttaa lastaan näissä tilanteissa.

Vanhempainohjauksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös luoda perheen vanhempien ja lapsen välille positiivinen yhteys. Esimerkiksi koulussa tai vaikkapa perhejuhlissa oirehtiva lapsi saa tyypillisesti paljon negatiivista palautetta toiminnastaan. Tavoitteena on, että myös lapsen vahvuuksia huomioidaan, ja hän tuntee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi myös muuten kuin ongelmallisen käytöksen kautta.

Neuropsykiatristen haasteiden vuoksi oirehtivan lapsen kanssa toimiminen on monelle vanhemmalle opettelua ja totuttelua vaativa tilanne. Vanhempainohjauksesta voikin saada apua löytääkseen uudenlaisia “lapsen käyttöohjeita”, eli uusia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa lapsen kanssa.

Vanhempainohjaukseen voi tulla myös oma-aloitteisesti

Kuten todettu, vanhempainohjaus voi liittyä lapsen terapiaan tai vaikkapa perheneuvolan asiakkuuteen. Vanhempainohjaukseen voi tulla myös oma-aloitteisesti. Verve Terapian vanhempainohjaukseen voi tulla ajan varaamalla kuka vain, joka kokee haasteita vanhemmuudessaan.

Verve Terapian vanhempainohjaukseen voi tulla millaisiin vain vanhemmuuden ja arjen haasteisiin liittyen. Kun tuntuu, etteivät omat keinot riitä, voi vanhempainohjauksesta saada uudenlaisia näkökulmia ja ymmärrystä oman lapsen toiminnasta.

Vanhempainohjaukseen voi tulla missä tahansa vanhemmuuden vaiheessa. Pikkulapsiperheen haasteita voidaan käsitellä siinä missä teininkin vanhempien pulmia. Vanhemmuudessa voi ilmetä haasteita erityisesti lapsen koulutien nivelkohdissa: miten esimerkiksi tukea yläkouluun siirtyvää nuorta?

Nuorten kohdalla vanhempi voi kokea tarvetta ohjaukselle vaikkapa, kun nuori aloittaa psykoterapian, tai Oma Väylä -kuntoutuksen.

Oma-aloitteisesti vanhempainohjaukseen tullessa ovat käsiteltävät aiheet täysin perheen päätettävissä. Jokainen haaste on yhtä arvokas, eikä etukäteen tarvitse miettiä, onko meidän pulmamme riittävän suuri tai vakava. Vanhempainohjaus tarjoaa varmasti jokaiselle perheelle vähintään uusia näkökulmia, ja kehittää lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta positiivisemmaksi.

Keitä vanhempainohjaajat ovat?

Vanhempainohjaaja voi olla esimerkiksi yksilö- tai perhepsykoterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi tai nepsyohjaaja. Vervessä vanhempainohjausta antavat psykoterapeutit. Tätä artikkelia varten on haastateltu Verve Terapiassa vanhempainohjausta antavaa Päivi Laivuorta, joka on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä ja perhepsykoterapeutti.

Verve Terapian vanhempainohjaajiin ja perheterapeutteihin voit tutustua täällä. Jos haluat varata ajan vanhempainohjaukseen, voit tehdä sen ajanvarauspalvelussamme.

nepsy, psykoterapia, vanhempainohjaus

Verve Terapian johtoryhmän blogi, osa 5. Psykoterapian tuloksellisuus.

Psykoterapian tuloksellisuudesta

Johtoryhmän blogi, osa 5.

Muutos terveydentilassa on yksi tapa hahmottaa hoidon tuloksellisuutta. Hoidon tuomia muutoksia voidaan mitata ja arvioida tehokkuus- tai vaikuttavuustutkimuksissa, jotka ovat tutkimusotteeltaan hieman erilaiset.

Tehokkuustutkimuksissa tutkittavat jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään. Jaon tavoitteena on saada aikaiseksi kaksi samankaltaista ryhmää. Näin pyritään sulkemaan pois muiden mahdollisten tekijöiden vaikutukset hoidon tehokkuutta arvioitaessa.

Vaikuttavuustutkimuksessa seurataan puolestaan tilan kehittymistä hoidon aikana. Optimaalisessa tutkimusasetelmassa pyritään valitsemaan sopiva määrä verrokkeja, jotka muistuttavat joiltain osin hoitoa saavia esimerkiksi ikään, sukupuoleen, sosiaaliseen asemaan ja lääkärin antamaan diagnoosiin perustuen.

Kun vertailtavista ryhmistä tehdään samankaltaisia satunnaistuksella, jää etenkin mielenterveyden häiriöissä suuri osa tavanomaisissa yhteyksissä tavattavista potilaista asetelman ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että näillä potilailla on yleensä samanaikaisesti useampia häiriöitä kuten ahdistuneisuus tai persoonallisuuden häiriö masennuksen yhteydessä tai muita omalla tavalla lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä. Tämä taas heikentää kaltaistetun asetelman yleistettävyyttä kliinisiin aineistoihin.

Satunnaistetuissa tutkimuksissa tutkittava muuttuja määritellään etukäteen. Tällä varmistetaan alun perin valitun muuttujan pysyminen samana myös analyysivaiheessa. Jos mittareita on paljon, lisääntyy tuloksia vinouttavan analyysin todennäköisyys. Silloin muuttujista valitaan jälkikäteen jokin omiin oletuksiin paremmin soveltuva muutos. Tässä tutkimusasetelmassa pitkän psykoterapian tehon tutkiminen on hyvin vaikeaa, koska elämän muut tekijät voivat sekoittaa tuloksen arviointia. Esimerkki tästä voisi olla vaikkapa hoidon aikana alkanut uusi parisuhde. Häiriötiloilla on taipumusta esiintyä jaksottaisina, joten ajan kuluessa oireet muutoinkin vaihtelevassa määrin lievittyvät tai muuttuvat.

Psykoterapeuttien hoitojen tulokset vaihtelevat menetelmän sisällä enemmän kuin menetelmien välillä.

Ruotsalaisen Rolf Sandellin tutkimuksessa havaittiin, että hoitotulokset oli ryhmiteltävissä psykoterapeuttien suhteen. Osa psykoterapeuteista saavat antamastaan terapiasta systemaattisesti parempia tuloksia kuin toiset. Luontaisten kykyjen ohella tämä liittynee myös siihen, että toiset valikoivat muita tavallisemmin psykoterapiaan potilaita, joiden hoidosta saatava hyöty on jo lähtökohtaisesti vähäisempi. Joustavasti toteutettu psykoterapia tehoaa paremmin, kuin joustamattomalla tavalla toteutettu (oikeaoppinen) psykoterapia.  

Pim Cuijpersilla on valtavan iso kymmenien tuhansien tutkimusten psykoterapiatutkimuspankki. Hän on alan johtava tutkija. Huomattava osa näistä tutkimuksista koskee masennuksen hoitoa. Kuten vaikuttavuustutkimuksissa yleensäkin myös psykoterapiatutkimuksissa tulokset ovat huonompia, jos tutkimusasetelma on tarkoin suunniteltu ja tutkimus on toteutettu tasokkaasti. Huonompilaatuisissa tutkimuksissa saadaan siis parempia tuloksia. Tämä yleensä tarkoittaa, ettei kaltaistaminen ole onnistunut tai tutkittavien määrä on ollut pieni, jolloin aineiston vaihtelu ja valikoituminen on suurempaa kuin isoissa aineistoissa.

Psykoterapia keskivaikean masennuksen hoidossa näyttää olevan yhtä tehoavaa kuin lääkkeellisellä hoidolla.

Näiden menetelmien yhdistelmä näyttää tuovan parhaimman tuloksen oireisiin ja toimintakykyyn. Osatekijätutkimusten pienten kokojen vuoksi ei voida vetää luotettavia johtopäätöksiä psykoterapian tulokseen keskeisesti vaikuttavista muuttujista masennuksen hoidossa. Erilaisilla masennusmittareilla ei voida tunnistaa henkilöitä, jotka hyötyisivät enemmän lääkkeestä tai psykoterapiasta.

Cuijpersin meta-analyyseissä näkyy myös käyntitiheyden yhteys tuloksiin. Kerran viikossa toteutettu terapiahoito on tehokkaampaa kuin harvemmin toteutettu, ja kahdesti viikossa toteutettu on tehokkaampaa kuin kertaviikkoinen.

Meta-analyysin mukaan psykoterapian kestolla taas ei ole yhteyttä tehoon tai vaikuttavuuteen. Tämä on yhtenevä Koptan ja kumppaneiden 1994 julkaistun tutkimuksen kanssa, jossa todettiin suurimmalla osalla akuuttien oireiden väistyneen 26 käynnin kohdalla (75 %:lla) ja pitkäaikaisten oireiden väistyneen vuoden kuluessa (90 %:lla). Persoonallisuusmuuttujiin saadaan yleensä vähäistä muutosta, mikä ei yleensä vahvistu edes hoidon kestäessä yli vuoden.

Mitä pidempi seuranta-aika hoidon päättymisen jälkeen on, sitä huonommaksi teho käy. Havaittu teho on siis luonteeltaan yleensä vain osittainen tai ei lainkaan pysyvä. Tämä viittaa siihen, että psykoterapian ”booster-annokset” myöhempänä ajankohtana olisivat tarpeen.

Kirjoittaja on Jyrki Korkeila, psykiatrian professori, täysinpalvellut.

Lue myös johtoryhmän bloggaus psykoterapian tuloksellisuudesta arkivaikuttavuuden näkökulmasta.

psykoterapia

Perheterapia ja pariterapia voivat olla kuntoutuspsykoterapiaa tai vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Perheterapia ja pariterapia voivat olla kuntoutuspsykoterapiaa tai vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Perheterapia ja pariterapia ovat psykoterapiamuotoja, joissa hoidetaan psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita. Niitä voidaan käyttää mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutusmuotoina erityisesti silloin tarkasti määritettävissä olevien sekä sairauksien yhteydessä, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin.

Perheterapiassa ja pariterapiassa kuten yksilöterapiassakin, on useita teoreettisia lähtökohtia mm. systeeminen, kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja. 

Perheterapia ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa. 

Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea. 

Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden.

Vuonna 2021 koko maassa aikuisten kuntoutuspsykoterapioita myönnettiin 45 530, joista yksilöterapioita oli 44 534. Perhepsykoterapiaa 411 ja paripsykoterapiaa 418 sekä ryhmäpsykoterapiaa 349. Vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 46 227 aikuiselle. Näistä yksilöterapioita oli 45 168, perhepsykoterapiaa 425 ja paripsykoterapiaa 469 sekä ryhmäpsykoterapiaa 372. 

Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana 

Perheterapiaa ja pariterapiaa voi saada kuntoutuspsykoterapiana. Yksilöterapian rinnalle voi saada perhe- ja pariterapiajaksoja ja myös perhe- ja pariterapian rinnalle voi saada yksilöpsykoterapiajaksoja.

  • Kriteereinä on KELA:n määrittämät puitteet kuntoutuspsykoterapialle: 
    • Käyntejä voi olla vuodessa enintään 80.
    • 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä.
    • Käyntityypit voivat vaihdella. 
    • Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella, kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa.
    • Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto ja hakemus.
  • Kelan korvaus perheterapiassa on 63,91€ /60min ja 95,87/90min.

Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena 

Vaativana kuntoutuksena voi saada erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja terapioita, jos sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arkea. Perheterapiaa ja pariterapiaa myönnetään kuntoutussuunnitelman perusteella yleensä vuodeksi kerrallaan. Kokonaiskesto arvioidaan erityislääkärin lausuman yksilöllisen tarpeen mukaan. Eri terapioita voidaan jaksottaa ja yhdistellä.

Terapiaan hakeutuva asiakas saa itse valita palvelun tuottavan psykoterapeutin Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista.

Perhe- ja pariterapiaa rinnalle voidaan hakea myös yksilöterapiaa – nämä voi hakea yhdellä hakemuksella ja lausunnolla, mutta kuntoutussuunnitelmasta pitää käydä ilmi yksilölliset tarpeet eri terapiamuotoihin. Vanhempainohjaus lasten tai nuorten yksilöterapiaan voidaan hakea samalle terapeutille tai erikseen perheterapeutille – nämä voi tehdä samalla lausunnolla ja hakemuksella.

Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta kuntoutujalle ei tule maksettavaksi omavastuuta.
 

Tekstin on koonnut ja kirjoittanut Suomen Perhe- ja pariterapiayhdistys. Yhdistys tarjoaa apua perhe- ja pariterapiaan hakeutumiseen Kela-terapiana.

Lähteet:

  • Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim.
  • Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus.
  • Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base.
  • Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems.
  • Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa.
  • Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness.
  • Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.

Lue lisää:

kuntoutuspsykoterapia, pariterapia, perheterapia

Verve Terapia, Mielen hyvinvoinnin kartoitus on nopea reitti avun äärelle.

Mielen hyvinvoinnin kartoitus mahdollistaa anonyymin yhteyden psykoterapeuttiin ilman odotusta

Tunnistatko olevasi kuormittavien ajatusten kehässä?
Haluaisitko päästä eteenpäin huolistasi, mutta et löydä reittiä tasapainoisempaan mielentilaan?

Mielen hyvinvoinnin kartoituksen ajatuksena on, että kuka tahansa saa yhteyden psykoterapeuttiin ilman odotusta. Olemme luoneet uudenlaisen keinon saada nopeasti yhteys mielenterveyden asiantuntijaan. Haluamme tuoda kaikkien saavutettavaksi matalan kynnyksen palvelun tilanteeseen, jossa mielen hyvinvointi mietityttää. Mielen hyvinvoinnin kartoitus on ensimmäinen askel oman tilanteen arvioinnissa, joten suuntaa varsinaiselle mielenterveyden hoitopolulle ei tarvitse olla. Tärkeintä on hakea tukea omien ajatusten käsittelyyn ennen kuin haasteet pitkittyvät ja aiheuttavat sitä myötä lisää ongelmia.

Mielen hyvinvoinnin kartoitus on varhaisen vaiheen työväline

Kartoitus on kevyt, turvallinen ja anonyymi reitti avun äärelle. Se sopii tilanteeseen silloin kun

  • haluat apua oman tilanteesi pohdintaan ja siitä eteenpäin pääsemiseen,
  • tarvitset keinoja omien ajatusten tulkintaan ja järjestelyyn,
  • et ole varma tarvitsetko keskusteluapua tai minkä verran sitä mahdollisesti tarvitsisit tai
  • jos ajan varaaminen psykoterapeutille tuntuu muuten vaikealta.

Mielen hyvinvoinnin kartoitus mahdollistaa yhteyden mielenterveyden asiantuntijaan anonyymisti, ilman jännitystä, ahdistusta tai pelkoa leimautumisesta. Psykoterapia ei tarjoa valmiita vastauksia, mutta Mielen hyvinvoinnin kartoituksesta saat oikeanlaisia välineitä ajatustesi selkiyttämiseksi ja tilanteesi työstämiseksi.

Mielen hyvinvoinnin kartoitus käytännössä

Omasta tilanteestasi kertominen tapahtuu psykoterapeuttiemme muotoilemien kysymysten välityksellä. Kyselylomakkeessa on kymmenen kohtaa, jotka ohjaavat tarkastelemaan monipuolisesti vallitsevaa tilannetta ja siihen liittyviä seikkoja. Kehotamme ottamaan hieman aikaa vastausten pohdintaan, koska vastaukset tulee kirjoittaa kartoituspalveluun yhdellä lomakkeen täyttökerralla ja seitsemän päivän kuluessa. Näin vahvistamme myös palvelun tietoturvaa.

Kartoituslomakkeen vastaukset lähetetään psykoterapeutille täysin ilman tunnistetietoja. Kolmen arkipäivän kuluessa järjestelmämme välittää psykoterapeutin vastauksen asiakkaan antamaan sähköpostiosoitteeseen ilman, että asiakkaan nimi tai sähköpostiosoite näkyisi terapeutille missään prosessin vaiheessa. Ajattelemme, että palvelun anonymiteetti on tärkeä osa matalan kynnyksen yhteydenottoa.

Lue lisää kartoituksesta
Siirry ostamaan kartoitus

kartoitus, mielenhyvinvoinninkartoitus, psykoterapia