Vanhempainohjaus auttaa ymmärtämään lapsen haasteita ja vuorovaikuttamaan positiivisesti
Kun perheen lapsella ilmenee haasteita kaverisuhteissa, arjen toimissa tai koulunkäynnissä, voivat vanhemmat olla enemmän tai vähemmän hukassa tilanteessa. Silloin vanhempainohjaus voi tulla tarpeeseen.
Vanhempainohjauksen tarkoituksena on löytää perheelle hyviä ja rakentavia toimintatapoja arjen pyörittämiseen, lapsen haasteita ymmärtäen. Vanhempainohjauksen avulla voidaan myös kohentaa perheen vuorovaikutusta, ja pyritään rakentamaan positiivista yhteyttä lapsen ja vanhemman välille.
Vanhempainohjaus voi liittyä lapsen terapiaan tai kuntoutukseen
Usein vanhempainohjaus liitetään lapsen neuropsykiatriseen diagnoosiin. Jos lapsi saa diagnoosin, onkin vanhempainohjaus tärkeä osa lapsen ja koko perheen hoitoa.
Vanhempainohjausta voi kuitenkin saada myös esimeriksi perheneuvolassa jo ennen kuin lapsen mahdollisia neuropsykiatrisia diagnooseja lähdetään edes tutkimaan. Vanhempainohjaukseen voi hakeutua myös oma-aloitteisesti, kun perheessä tai lapsella on haasteita tai pulmia.
Jos lapsen haasteiden taustalta löytyy jokin neuropsykiatrinen diagnosoitavissa oleva pulma, lapsi voidaan ohjata omaan yksilöterapiaan. Tässä tapauksessa vanhemmille kuuluu aina lapsen hoidon rinnalla kulkevat vanhempainohjauskäynnit, joiden avulla vanhemmat saavat lisää tietoa lapsen haasteista ja keinoja tukea lastaan terapian rinnalla. Vanhempainohjauskäyntejä voi olla lapsen terapian yhteydessä esimerkiksi neljän tai kuuden viikon välein.
Vanhempainohjauksessa etsitään keinoja arjen helpottamiseen
Vaikka siltä voi joskus tuntua, vanhempainohjauksessa ei etsitä syitä tai syyllisiä lapsen haasteisiin. Vanhempainohjaaja voi etenkin alkuun kysellä paljon perheen arjesta ja historiasta. Kysymyksillä selvitetään, millaisia ratkaisuja vanhemmat ovat jo kokeilleet, mikä on toiminut ja mikä ei.
Taustatietojen pohjalta vanhempainohjaaja voi ehdottaa uudenlaisia keinoja haastavien tilanteiden purkamiseen ja ehkäisyyn. Hänelle voi myös rohkeasti kertoa, jos jotain ohjaajan ehdottamaa on jo kokeiltu.
Vanhempainohjauksen tarkoituksena on helpottaa perheen arkea. Arjen helpottamiseksi voidaan käydä läpi lapselle haastavien tilanteiden syntyä ja kulkua, sekä sitä, voidaanko tilanteita välttää tai niiden synnyttyä purkaa niitä rakentavasti.
Mitä vanhempainohjauksen käynneillä tapahtuu?
Vanhempainohjauskäynnit aloitetaan yleensä käymällä läpi, millaisia haasteita vanhemmat kokevat perheen arjessa ja lapsen kanssa toimiessaan. Vanhempainohjauksen sisältö muodostuu pitkälti sen pohjalta, millaisiin asioihin vanhemmat toivovat apua.
Vanhempainohjauksessa vanhemmat saavat lisää tietoa ja laajempaa ymmärrystä lapsensa haasteista. Käynneillä voidaan keskustella esimerkiksi lapsen diagnoosista ja siitä, miten se vaikuttaa koko perheeseen. Vanhemmat oppivat näin esimerkiksi tunnistamaan, millaiset tilanteet ovat lapselle haastavia ja miten he voivat auttaa lastaan näissä tilanteissa.
Vanhempainohjauksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös luoda perheen vanhempien ja lapsen välille positiivinen yhteys. Esimerkiksi koulussa tai vaikkapa perhejuhlissa oirehtiva lapsi saa tyypillisesti paljon negatiivista palautetta toiminnastaan. Tavoitteena on, että myös lapsen vahvuuksia huomioidaan, ja hän tuntee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi myös muuten kuin ongelmallisen käytöksen kautta.
Neuropsykiatristen haasteiden vuoksi oirehtivan lapsen kanssa toimiminen on monelle vanhemmalle opettelua ja totuttelua vaativa tilanne. Vanhempainohjauksesta voikin saada apua löytääkseen uudenlaisia “lapsen käyttöohjeita”, eli uusia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa lapsen kanssa.
Vanhempainohjaukseen voi tulla myös oma-aloitteisesti
Kuten todettu, vanhempainohjaus voi liittyä lapsen terapiaan tai vaikkapa perheneuvolan asiakkuuteen. Vanhempainohjaukseen voi tulla myös oma-aloitteisesti. Verve Terapian vanhempainohjaukseen voi tulla ajan varaamalla kuka vain, joka kokee haasteita vanhemmuudessaan.
Verve Terapian vanhempainohjaukseen voi tulla millaisiin vain vanhemmuuden ja arjen haasteisiin liittyen. Kun tuntuu, etteivät omat keinot riitä, voi vanhempainohjauksesta saada uudenlaisia näkökulmia ja ymmärrystä oman lapsen toiminnasta.
Vanhempainohjaukseen voi tulla missä tahansa vanhemmuuden vaiheessa. Pikkulapsiperheen haasteita voidaan käsitellä siinä missä teininkin vanhempien pulmia. Vanhemmuudessa voi ilmetä haasteita erityisesti lapsen koulutien nivelkohdissa: miten esimerkiksi tukea yläkouluun siirtyvää nuorta?
Nuorten kohdalla vanhempi voi kokea tarvetta ohjaukselle vaikkapa, kun nuori aloittaa psykoterapian, tai Oma Väylä -kuntoutuksen.
Oma-aloitteisesti vanhempainohjaukseen tullessa ovat käsiteltävät aiheet täysin perheen päätettävissä. Jokainen haaste on yhtä arvokas, eikä etukäteen tarvitse miettiä, onko meidän pulmamme riittävän suuri tai vakava. Vanhempainohjaus tarjoaa varmasti jokaiselle perheelle vähintään uusia näkökulmia, ja kehittää lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta positiivisemmaksi.
Keitä vanhempainohjaajat ovat?
Vanhempainohjaaja voi olla esimerkiksi yksilö- tai perhepsykoterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi tai nepsyohjaaja. Vervessä vanhempainohjausta antavat psykoterapeutit. Tätä artikkelia varten on haastateltu Verve Terapiassa vanhempainohjausta antavaa Päivi Laivuorta, joka on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä ja perhepsykoterapeutti.
Verve Terapian vanhempainohjaajiin ja perheterapeutteihin voit tutustua täällä. Jos haluat varata ajan vanhempainohjaukseen, voit tehdä sen ajanvarauspalvelussamme.
