Avainsana: perheterapia

Perheterapia ja pariterapia voivat olla kuntoutuspsykoterapiaa tai vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Perheterapia ja pariterapia ovat psykoterapiamuotoja, joissa hoidetaan psyykkisiä häiriöitä ja vuorovaikutussuhteita. Niitä voidaan käyttää mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutusmuotoina erityisesti silloin tarkasti määritettävissä olevien sekä sairauksien yhteydessä, kun tarvitaan tukea koko perheen tai parisuhteen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen, lapsen ja vanhempien väliseen suhteeseen, perheenjäsenen sairauden kuormittaviin tilanteisiin tai perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin.

Perheterapiassa ja pariterapiassa kuten yksilöterapiassakin, on useita teoreettisia lähtökohtia mm. systeeminen, kognitiivinen ja psykodynaaminen – eri suuntausten välillä ei ole tutkimuksissa noussut esiin merkittäviä vaikuttavuuseroja. 

Perheterapia ja pariterapia ovat tuloksellisia sekä kustannustehokkaita mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, syömisongelmien, skitsofrenian, päihdeongelmien ja somaattisten sairauksien aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidossa. Perhe- ja pariterapia voi olla pääasiallinen kuntoutusmuoto tai osa hoitokokonaisuutta. Tukihoitona perhe- ja pariterapiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa muun hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Perheen sekä parisuhteen kanssa työskentely ovat mukana mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöiden sekä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa. 

Pariterapiaa saaneessa ryhmässä potilaat toipuivat verrokkeja paremmin masennusoireiden, yleisen toimintakyvyn, mielenterveyden sekä alkoholinkäytön mittareilla. Masentuneiden kumppaneista jopa 40 % oirehtii psyykkisesti ja on avun tarpeessa. Kumppanit jäävät usein vaille tukea. 

Perhe- ja pariterapia ovat KELA:n tukemina psykoterapiamuotoina vajaakäytössä niiden hyötyihin ja tarjontaan nähden.

Vuonna 2021 koko maassa aikuisten kuntoutuspsykoterapioita myönnettiin 45 530joista yksilöterapioita oli 44 534. Perhepsykoterapiaa 411 ja paripsykoterapiaa 418 sekä ryhmäpsykoterapiaa 349. Vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapiaa myönnettiin 46 227 aikuiselle. Näistä yksilöterapioita oli 45 168, perhepsykoterapiaa 425 ja paripsykoterapiaa 469 sekä ryhmäpsykoterapiaa 372. 

Perhe- ja pariterapia kuntoutuspsykoterapiana 

Perheterapiaa ja pariterapiaa voi saada kuntoutuspsykoterapiana. Yksilöterapian rinnalle voi saada perhe- ja pariterapiajaksoja ja myös perhe- ja pariterapian rinnalle voi saada yksilöpsykoterapiajaksoja.

  • Kriteereinä on KELA:n määrittämät puitteet kuntoutuspsykoterapialle: 
    • Käyntejä voi olla vuodessa enintään 80.
    • 200 käyntiä kolmessa vuodessa ei saa ylittyä.
    • Käyntityypit voivat vaihdella. 
    • Yksilö- ja perheterapian jaksot voi hakea samalla lausunnolla ja hakemuksella, kun näiden tarve on yksilöllisesti perusteltu kuntoutussuunnitelmassa.
    • Mikäli tarve muuttuu kesken kuntoutuksen, voidaan tehdä lisälausunto ja hakemus.
  • Kelan korvaus perheterapiassa on 63,91€ /60min ja 95,87/90min.

Perhe- ja pariterapia vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena 

Vaativana kuntoutuksena voi saada erilaisia yksilöllisesti suunniteltuja terapioita, jos sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arkea. Perheterapiaa ja pariterapiaa myönnetään kuntoutussuunnitelman perusteella yleensä vuodeksi kerrallaan. Kokonaiskesto arvioidaan erityislääkärin lausuman yksilöllisen tarpeen mukaan. Eri terapioita voidaan jaksottaa ja yhdistellä.

Terapiaan hakeutuva asiakas saa itse valita palvelun tuottavan psykoterapeutin Kelan hyväksymistä sopimuspalveluntuottajista.

Perhe- ja pariterapiaa rinnalle voidaan hakea myös yksilöterapiaa – nämä voi hakea yhdellä hakemuksella ja lausunnolla, mutta kuntoutussuunnitelmasta pitää käydä ilmi yksilölliset tarpeet eri terapiamuotoihin. Vanhempainohjaus lasten tai nuorten yksilöterapiaan voidaan hakea samalle terapeutille tai erikseen perheterapeutille – nämä voi tehdä samalla lausunnolla ja hakemuksella.

Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta kuntoutujalle ei tule maksettavaksi omavastuuta.
 

Tekstin on koonnut ja kirjoittanut Suomen Perhe- ja pariterapiayhdistys. Yhdistys tarjoaa apua perhe- ja pariterapiaan hakeutumiseen Kela-terapiana.

Lähteet:

  • Aaltonen, J 2012: Perheterapia. Teoksessa: Psykoterapiat (Huttunen&Kalska) Duodecim.
  • Borchers, P & Kuhlman, I 2018: Pariterapian vaikuttavuus.
  • Carr, A 2019; Family therapy and systemic interventions for child-focused problems: the current evidence base.
  • Carr, A 2014; The Evidence base for couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems.
  • Lindfors, O. 2014: Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa.
  • Moore, A&Crane, R 2014; Relational Diagnosis and Psychotherapy Treatment Cost Effectiveness.
  • Seikkula. J., Aaltonen, J., Kalla, O., Saarinen. P & Tolvanen, A. (2012), Couple Therapy for Depression in a Naturalistic Setting in Finland: A 2-year Radomized Trial. Journal of Family Therapy.

Lue lisää:

kuntoutuspsykoterapia, pariterapia, perheterapia

Perhe on voimavara – tätä on perheterapia

Lapsiperhe, ydinperhe, uusperhe, sateenkaariperhe, suurperhe… Perhe -termi sisältää paljon tunnetta. Se voidaan luokitella ja selittää monella eri tapaa. On lapsiperheitä ja lapsettomia perheitä, yhden huoltajan perheitä, uusperheitä, perheitä, joissa puolisot ovat naimisissa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa…

Eri kulttuurit ja kansakunnat käsittävät termin eri tavalla. Suomalaisissa perheissä on tilastojen mukaan keskimäärin 2,8 henkilöä. Lapsiperheitä on väestöstä liki 40 prosenttia. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto on edelleen eri sukupuolta olevan parin muodostama perhe, joita on yli 50 prosenttia lapsiperheistä. Äidin ja lapsien muodostamia perheitä on noin 20 prosenttia.

Perheen yksiselitteinen määrittely on haasteellista. Käsitteenä perhe on normisidonnainen. Esimerkiksi perheterapiassa perhettä voidaan määritellä sen perusteella, keitä ovat ne perheenä elävät henkilöt, joita yhdistää samasta ongelmasta puhuminen.

Perheterapia soveltuu hyvin erilaisiin haasteisiin, joita perheissä ilmenee. Se voi olla avuksi esimerkiksi kriisin iskiessä, vanhemmuuden kysymyksissä tai vaikkapa lapsen tai nuoren kehitykseen liittyvien haasteiden käsittelyssä.  

Miksi ja milloin hakeutua perheterapiaan?

Vanhemman omat lapsuuden kokemukset nousevat usein esille omaa perhettä perustettaessa. Uunituore vanhempi saattaa peilata omaa perhetaustaa siihen, miten haluaa oman lapsensa kasvattaa ja millaisena hän kokee perheen. Esimerkiksi lapsuudessa koettu väkivaltaisuus, hylkäämisen tunteet sekä tuen ja kannustuksen puute ovat asioita, joita usein perheterapiassa käsitellään. 

”Perheterapiaan tullaan monesta syystä. Perhetaustassa voi olla mieltä painavia asioita. Nämä asiat nousevat esiin omaa perhettä perustettaessa”, kertoo Verven perheterapeutti Eija Harmanen.

Elämä on täynnä yllätyksiä – hyvässä ja pahassa. Ihana, odotettu uuden pienokaisen syntymä saattaa muuttua perheen kriisiksi vaikean synnytyksen myötä. Perheenjäsentä / perhettä saattaa kohdata

Elämäntapahtuma:

  • Esim vaikea synnytys, sairaus, joka vaikuttaa perhedynamiikkaan, seksuaalisuuteen
  • Uusperhekuvion rakentaminen
  • Lasten vaikeudet
  • Parisuhteen ongelmat
  • Työelämän kysymykset, taloudelliset kysymykset esim riippuvuussuhteet

Perheen vuoksi kannattaa

Perheterapia on psykoterapian muoto, jossa huomioidaan ja otetaan mukaan koko perhe.  Perheterapian laajana tavoitteena on parantaa niin koko perheen kuin sen yksittäisen jäsenenkin hyvinvointia. Perheterapian tapaamisten kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan. Kun mietitään yksilö-, pari- tai perheterapian välillä, tulee ottaa huomioon perheen sisäiset vuorovaikutussuhteet.

Perheterapiassa on tarkoitus oppia ymmärtämään toisia perheenjäseniä ja heidän näkökulmiaan niin, että perhe löytää omat voimavaransa käyttöön ja perheenjäsenten välinen vuorovaikutus olisi rakentavaa, toisia kunnioittavaa ja arvostavaa. Pienten lasten kanssa työskenneltäessä perheterapian valitseminen on yleensä perustelluinta. 

Eija Harmanen kehottaa perheterapiaan matalalla kynnyksellä.  Perheterapiaan kannattaa suunnata, kun perheessä haittaava asia huomataan laajemmaksi kuin yksilön tai pariskunnan väliseksi ongelmaksi. Perheterapia ei ole tarkoitettu vain ydinperheen avuksi – mukana voi olla niin lapset, isovanhemmat kuin sisaruksetkin. Tämä on loistavaa, sillä joskus koko suvun keskeneräiset asiat vaikuttavat perheeseen—uudet puolisot ja eksät.

Mitä perheterapiassa tapahtuu?

Kun asiakasperhe tulee terapiaan, perheterapeutti kartoittaa tilanteen ihan ensimmäiseksi. Tutustumisen ja tilannekartoituksen jälkeen terapeutilla on jokin käsitys tilanteesta ja siitä, mikä kaikki voi tuottaa haasteita.  

”Terapiassa käsitellään juuri asiakkaan esiin nostamia aiheita. Ne voivat olla arkipäivän tilanteita lasten kanssa toimimisesta tunnesäätelyyn ja stressinpurkukeinoihin. 90 minuutin terapian aikana ehtii kyllä käydä aika monta asiaa läpi ja pohtia monta näkökulmaa”, kertoo Eija Harmanen. 

Eija kertoo, että kuten perheet myös perheenjäsenet ovat erilaisia. Joillekin vaikeistakin asioista puhuminen on helppoa ja tulee kuin luonnostaan, toisille se on haastavampaa. Terapeuteilla on onneksi laaja työkalupakki käytettävänään: keskustelun lisäksi terapiassa voidaan tehdä tehtäviä, piirtää tai tehdä kirjoitusharjoituksia. Tietyn ikäinen lapsi voi palauttaa vanhemman lapsuusmuiston – tämä voi olla haastava tilanne, mutta esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen omille vanhemmille saattaa auttaa – vaikka sitä ei koskaan lähetettäisikään.

Joskus stressaavan ja kiireisen arjen keskellä terapiassa keskitytään rentoutuskeinojen löytämiseen, joskus voidaan tehdä unelma- tai tavoitekarttoja asioiden hahmottamisen tueksi. Skeematerapiasta haetaan myös persoonan tuntemuksen ja itseymmärryksen lisäämistä

Eija kertoo, vaikka asiakas sanoo, ettei ole tottunut puhumaan, eri menetelmin päästäänkin siihen, ettei puhuminen olekaan vaikeaa.

Verven perhe ja pääsy perheterapiaan

Verve Terapiassa työskentelee yli 60 psykoterapeuttia. Heistä suurin osa on yksilöterapeutteja, mutta joukkoon mahtuu yli 20 perheterapeuttia, joista moni toimii samalla myös pariterapeuttina.

Yksittäisiä aikoja on varattavissa muutaman päivän sisään. Tällöin päästään heti tarttumaan kriiseihin. Voit katsoa täältä Verven terapeutit ja varata ajan sopivalle asiantuntijalle.

Myös perheterapiaan voi saada Kelan tukea. Perheterapiaa haetaan samalla tavalla kuin muutakin kuntoutuspsykoterapiaa. Kelan kautta kuntoutuspsykoterapiaan tulevien tulee varmistaa, onko terapeutilla aikaa sitoutua pitkään terapiaan. Myös yksittäisillä käynneillä on roolinsa: aina, kun pääsee kertomaan omasta tilanteestaan, siihen pääsee paremmin kiinni ja oppii sanoittamaan omaa tarinaansa

Pariterapiaulottuvuus voi tulla mukaan myös perheterapiaan silloin kun käsitellään esimerkiksi vanhemmuutta pariskunnan kesken tai mietitään eroa ja sen seurauksia perheelle.

Etävastaanotto toimii myös perheterapiassa:

  • Lapset saa leikkiä tutussa paikassa ja terapeutti pääsee silti seuraamaan vuorovaikutusta
  • Psykoterapia ja perheterapia osaltaan on tavoitteellin
    • Perheterapiassa tavoitteet kohdistuu perheeseen ja sen toimintaan

perhepsykoterapia, perheterapeutti, perheterapia