Ajanvaraus psykoterapiaan
Fysioterapia ja toimintaterapia
Yhteystiedot

Avainsana: psykoterapia

Puolisot pitävät toisiaan kädestä. Mitä on paripsykoterapia?

Mitä on paripsykoterapia ja milloin siitä on hyötyä?

Pariterapia tai paripsykoterapia on yksi psykoterapian muodoista, jossa käsitellään ja huolletaan parisuhdetta. Pariterapiassa käydään läpi parisuhteen haasteita, vahvistetaan osapuolten tunneyhteyttä ja molempien psyykkistä hyvinvointia suhteessa.

Pariterapia muistuttaa yksilöterapiaa, mutta tapaamisilla ollaan yleensä yhdessä puolison kanssa ja keskustelun keskiössä on nimenomaan parisuhde ja sen haasteet. Pariterapiaan voi kuulua yhteistapaamisten lisäksi myös tapaamisia kahden kesken terapeutin kanssa. Joskus pariterapiaan tullaan myös kokonaan ilman puolisoa keskustelemaan parisuhteen haasteista.

Terapia voi tarjota pariskunnalle uusia näkökulmia, syventää keskinäistä ymmärrystä, sekä esimerkiksi löytää keinoja vuorovaikutuksen parantamiseen tai tunteiden käsittelyyn.

Pariterapiassa voi riittää kaksi tai kolme käyntiä, mutta terapia voi kestää myös pidempään. Terapian pituus ja sisältö riippuvat pariskunnasta, heidän tavoitteistaan ja haasteistaan.

Mitä paripsykoterapia on ja mitä käynneillä tehdään?

Tärkeää paripsykoterapiassa on, että molemmat puolisot pääsevät puhumaan ja saavat kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Pariterapian sisältö muotoutuu sen mukaan, millaisten ajatusten, kysymysten tai haasteiden vuoksi pariskunta tulee terapiaan ja mikä on heille luonteva tapa käsitellä asiaa.

Usein pariterapiassa keskustellaan, terapeutin kuunnellessa ja ohjatessa keskustelua esimerkiksi kysellen. Tämän lisäksi pariterapiaan voi liittyä myös erilaisia harjoituksia.

Yksi esimerkki voi olla kirjallinen harjoitus, jossa pariskunnan tehtävänä on pohtia, miten reagoi tiettyyn tilanteeseen tai puolison sanoihin. Ajatusten paperille laittaminen voi auttaa syventymään omiin reaktioihin ja pääsemään kiinni siihen, mitä oman toiminnan takana mahdollisesti on.

Pariterapiasta voi saada myös kotitehtäviä. Kotitehtävänä voi olla vaikkapa miettiä miten kiireisen arjen keskelle löytyisi enemmän pieniäkin yhdessäolon hetkiä tai toisen huomioimista pienillä kosketuksilla tai lempeillä katseilla. 

Erilaiset terapiasuuntaukset paripsykoterapiassa

Terapeutin suuntautuminen vaikuttaa jonkin verran työskentelytapoihin paripsykoterapiassa. Samaan tapaan kuin yksilöterapeuteille, myös paripsykoterapeuteilla on erilaisia terapiasuuntauksia, jotka ohjaavat terapeutin lähestymistapaa.

Paripsykoterapiaan hakeutuessa voi tutustua tarkemmin eri suuntauksiin ja pohtia, millainen lähestymistapa sopii juuri omalle kohdalle parhaiten.

Pariterapeutin lähestymistapa voi olla tunnekeskeinen, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen ja integratiivinen

Ratkaisukeskeinen paripsykoterapia on usein muita työskentelytapoja lyhytkestoisempaa. Tavoitteena on mennä suoraan asiaan ja tarkastella pariskunnan haasteita ratkaisujen ja joskus myös voimavarojen näkökulmasta. Millä tavalla tilanteesta päästään eteenpäin?

Tunnekeskeisessä terapiassa taas keskitytään pariskunnan tunnesuhteeseen sekä luottamuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Terapeutti ohjaa pariskuntaa löytämään uudenlaisia, korjaavia tunnekokemuksia toistensa kanssa.

Psykodynaaminen lähestymistapa vaatii usein pitkäkestoisinta terapiaa, sillä tässä suuntauksessa lähdetään kartoittamaan parisuhteen pulmia puolisoiden historian kautta. Tavoitteena on syventää ymmärrystä itsestä ja puolisosta, sekä siitä, miten aiemmat kokemukset suhteista tai lapsuudesta vaikuttavat tämän päivän toimintamalleihin.

Integratiivinen terapeutti taas yhdistelee joustavasti eri suuntauksia. Terapeutti voi kuulostella pariskunnan haasteita ja räätälöidä sitten eri lähestymistavoista pariskunnalle sopivan yhdistelmän.

Milloin pariterapiaan?

Paripsykoterapiaan voi hakeutua hyvin erilaisista syistä. Terapiaan voi tulla ihan vain parantamaan tunneyhteyttä puolisoon, tai etsimään uusia keinoja vuorovaikutukseen, tunteista puhumiseen tai arjen pyörittämiseen. Toisaalta taustalla voi olla isompi parisuhteen kriisi tai yhteinen traumaattinen kokemus.

Yleensä oikea aika hakeutua pariterapiaan on silloin, kun tuntuu, ettei omat keinot riitä parisuhteen haasteiden taklaamiseen.

Tilanteen voi tunnistaa esimerkiksi omista tyytymättömyyden tunteista arkeen, puolisoon tai suhteeseen. Jos esimerkiksi kaikki puolison tekemä ärsyttää, voi taustalla olla tyytymättömyyden tunne, jonka syitä voi lähteä pohtimaan paripsykoterapiassa.

Myös eroa harkitseva tai jo eronnut pariskunta voi tulla pariterapiaan. Pariterapiassa voidaan silloin pohtia eroon johtaneita tekijöitä tai esimerkiksi varmistaa rakentavan keskusteluyhteyden säilyminen yhteisten lasten asioiden hoidossa. Eron yhteydessä voidaan tulla pariterapiaan miettimään omia toimintamalleja parisuhteessa ja niiden mahdollista yhteyttä parisuhteen päättymiseen. Eron kohdalla pariterapeutin vastaanotolle voi tulla yksin tai yhdessä.

Joskus paripsykoterapia on tarpeen myös, kun toisella puolisolla on omia haasteita mielenterveyden kanssa. Esimerkiksi puolison masennus voi vaikuttaa vahvasti parisuhteeseen. Pariterapia voi tällöin lisätä molempien ymmärrystä tilanteesta ja antaa keinoja haasteiden käsittelyyn.

Pariterapiaan tullakseen pariskunnalla ei toisaalta tarvitse välttämättä olla mitään isoa selkeää ongelmaa. Yleinen tyytymättömyyden tunne, tai lisääntynyt riitely riittää syyksi tulla terapiaan, ja terapiaan kannattaakin hakeutua mahdollisimman matalalla kynnyksellä, sillä pitkittyessään haasteet ovat yhä hankalampia käsitellä.

Millaisia asioita paripsykoterapiassa käsitellään?

Paripsykoterapian sisältö riippuu aina pariskunnasta. Ensimmäisillä tapaamisilla kartoitetaan, millaisia asioita puolisoilla on mielessä, mikä parisuhteessa toimii ja toisaalta, mitä haasteita suhteessa on, sekä mihin toivottaisiin muutosta.

Terapeutti kuuntelee ja tutustuu pariskuntaan. Kun pariskunta on saanut kertoa terapeutille tilanteestaan, keskustellaan yhdessä, hyötyisivätkö puolisot muutamista käynneistä, vai ehkä pidemmästä terapiajaksosta, ja minkä tyyppisiä tavoitteita terapialla voisi olla. Ensimmäisellä tapaamisella pariskunta tutustuu myös puolestaan terapeuttiin ja pääsee tunnustelemaan, onko terapeutin kanssa luontevaa jutella.

Pariterapiassa ajatellaan sekä pariskuntaa että suhteen osapuolia yksilöinä. Kummankin puolison oma tausta, ajatukset ja mahdolliset henkilökohtaiset haasteet vaikuttavat parisuhteeseen, ja siihen, miten osapuolet näkevät toisensa.

Siksi pariterapiassa voidaan käsitellä myös kummankin osapuolen henkilökohtaista taustaa ja oman historian mahdollisia vaikutuksia nykyiseen parisuhteeseen. Näitä asioita voidaan käsitellä yhdessä tai myös yksilökäynneillä.

Usein pariterapian keskiössä on pariskunnan vuorovaikutus. Tätä voidaan lähteä pohtimaan esimerkiksi puhumisen ja kuuntelemisen harjoituksella, jossa toinen kertoo itselleen merkityksellisestä tapahtumasta, ja toinen kuuntelee keskeyttämättä ja kysymättä mitään. Kun tarina on kerrottu loppuun, kertoo kuuntelija, mitä on kuullut ja miten ymmärtänyt kuulemansa.

Harjoitus on monelle hyvinvoivassakin suhteessa olevalle pariskunnalle haastava. Sen tavoitteena on tarjota puhujalle tunne siitä, että hän on tullut kuulluksi ja ymmärretyksi juuri oman kokemansa tarpeen mukaan sillä hetkellä, ja toisaalta haastaa kuuntelija pidättäytymään omien tulkintojensa lisäämisestä toistaessaan, mitä kuuli toisen kertovan.

Miten pariterapiaan pääsee?

Esimerkiksi Verve Terapian paripsykoterapiaan voi tulla ihan vain varaamalla ajan sopivalle psykoterapeutille. Pariterapiaan voi tulla yhdessä puolison kanssa, mutta pariterapeutille voi varata ajan myös ihan itsekseen, jos puoliso ei motivoidu lähtemään mukaan.

Kela voi myös korvata pariterapiaa 1-3 vuoden ajan. Kelan maksusitoumukselle on pariterapian kohdalla samat kriteerit kuin yksilöterapiassa: tarvitaan lääkärin lausunto mielenterveyden haasteesta, joka haittaa työ- tai opiskelukykyä.

Paripsykoterapia voi kulkea myös toisen puolison yksilöpsykoterapian rinnalla. Toisen puolison mielenterveyden haasteet vaikuttavat väistämättä jossain määrin myös parisuhteeseen ja toisaalta yhdessä haasteita käsittelemällä haasteisiin voidaan löytää uusia ratkaisuja.

Keitä paripsykoterapeutit ovat?

Paripsykoterapeutiksi pätevöityäkseen tulee täyttää samat kriteerit kuin muihin psykoterapiakoulutukseen hakiessa. Tarvitaan terveydenhuoltoalan korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta, tai jokin muu yliopistotutkinto. Jos tutkinto on muulta kuin terveydenhuollon alalta, vaaditaan yleensä jotain relevantteja opintoja esimerkiksi psykologiasta.

Verven Terapian paripsykoterapiaan voi varata ajan joko soittamalla tai verkossa.

paripsykoterapia, pariterapia, psykoterapia

Kaksi kahvikuppia pöydällä. Miksi terapeutiksi Vervelle

Psykoterapeutiksi Verve Terapiaan? Meillä viihdytään sopivan kokoisissa tiimeissä, joissa kollegaa tuetaan ja opitaan yhdessä

Psykoterapeutilla on Suomessa runsauden pula mahdollisista työnantajista – miten siis valita juuri itselle sopiva työpaikka? Verve Terapia sopii psykoterapeutille, joka arvostaa perheenomaista pientä työyhteisöä, sekä mahdollisuutta kehittää omaa ammattitaitoa koulutuksissa ja yhdessä taitavien kollegoiden kanssa.

Tästä artikkelista löydät seikat, joiden vuoksi Verve Terapian psykoterapeutit viihtyvät meillä ja joiden vuoksi terapeutiksi Verve Terapiaan hakeudutaan. Ovatko ne sellaisia asioita, joita sinäkin arvostat työpaikassa? Artikkelia varten on haastateltu Verve Terapian palvelupäällikkö Meri Tiirinkiä sekä psykoterapeutti ja aluepäällikkö Jari Sokuraa.

Pienessä tiimissä on turvallista työskennellä

Verve Terapia toimii kymmenellä paikkakunnalla ja yhteensä meillä työskentelee noin 60 terapeuttia. Tiimit pysyvät Verven psykoterapiatoimipisteessä sopivan kokoisina: tästä Verven Terapian psykoterapeutit erityisesti pitävät. Ympärillä on aina kollegoita, Verven Terapian tarjoamat puitteet työnteolle, mutta ei liian isoa vaikeasti hahmotettavaa organisaatiota.

Psykoterapeutin työ on luonteeltaan itsenäistä ja vastuullista. Pienen tiimin etuna onkin se, että kollegat ovat aina tuttuja. Kun naapurihuoneessa on tuttu kollega, on häneltä helppo kysyä neuvoa vaikkapa jonkin järjestelmän käytössä, tai konsultoida toisen erikoisalan osaajaa ammatillisessa kysymyksessä.

Verve Terapian psykoterapeutti määrittää itse asiakasmääränsä – ja yhteisö huolehtii tasapainosta ja hyvinvoinnista

Verve Terapian psykoterapeutit saavat suunnitella itse oman työaikansa käytön. Verve Terapiassa voi tehdä terapiatyötä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa, viikolla tai viikonloppuisin, päivisin tai iltaisin. Vervellä toimiikin sekä kokoaikaisia sekä osa-aikaisia terapeutteja. Osa-aikaisista terapeuteistamme moni työskentelee Verve Terapian lisäksi esimerkiksi sote-alueilla muissa terveydenhuollon tehtävissä, osa taas on jo eläkkeellä, mutta jatkaa vielä tärkeäksi kokemaansa terapiatyötä.

Verve Terapialle on tärkeää, että terapeuttimme voivat kokonaisvaltaisesti hyvin. Tiedämme, että psykoterapeutille työ on usein kutsumus ja sydämen asia. Jokaisen terapeuttimme työhyvinvoinnin varmistaminen tukee sekä terapeuttiemme voimavaroja että palvelumme laatua. Hyvinvoiva terapeutti tarjoaa myös parasta mahdollista terapiaa ja tukea asiakkailleen.

Tästä syystä Verve Terapia tarjoaa terapeuteilleen laajan työterveyshuollon ja kattavan sairausturvavakuutuksen. Kun tulee psykoterapeutiksi Verve Terapiaan, kuuluu ammattilaiselle myös säännöllinen työnohjaus, terapiatyöhön suunnitellut työtilat ja -välineet, ja tietenkin koko työyhteisön tuki.

Verve Akatemia ja psykiatrin kyselytunnit terapeuttien taustajoukkoina

Vervelle on tärkeää tarjota asiantuntijoillemme mahdollisuus oppia toisiltaan, ylläpitää ja päivittää omaa osaamistaan. Siksi olemme keränneet terapeuteille kattavan taustatuen Verve Akatemian koulutusten muodossa.

Lähtökohtana tarjoamassamme täydennyskoulutuksessa on se, että opimme toisiltamme. Siksi pyrimmekin löytämään Verve Terapiaan psykoterapeutteja monipuolisesti erilaisista terapiasuuntauksista, ja erilaisista viitekehyksistä ja taustoista. Näin voimme oppia toisiltamme ja jokainen pääsee tutustumaan uusiin teemoihin ja näkökulmiin, laajentaen omaa osaamistaan.

Verve Akatemiassa tarjoamme koulutuksia vaihtelevista teemoista. Tavoitteena on tarjota sellaista koulutusta, jonka oppeja jokainen terapeutti voi hyödyntää omassa työssään, terapiasuuntauksesta riippumatta. Tällä hetkellä Verve Akatemiassa on meneillään esimerkiksi kriisi- ja traumaterapiaan keskittyvä koulutus.

Tarjoamme terapeuttiemme työn tueksi myös säännöllisen psykiatrin kyselytunnin. Kyselytunnilla terapeuttimme voivat kysyä ja keskustella psykiatrin kanssa esimerkiksi lääkehoidoista, lausunnoista, diagnooseista ja muista terapiaan ja työhön linkittyvistä lääketieteellisistä tekijöistä.

Verve Terapian missiona on parantaa terapian saatavuutta

Vervelle on tärkeää toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväämme. Meille on tärkeää parantaa terapian saatavuutta ympäri maata ja madaltaa terapiaan hakeutumisen kynnystä. 

Siksi tarjoammekin laajasti eri terapiamuotoja yksilöterapiasta ryhmäterapiaan, ja pitkäaikaisesta kuntoutusterapiasta muutaman käynnin lyhytterapiajaksoihin. Verve Terapia tarjoaa terapiaa myös etävastaanotoilla, mikä parantaa terapian saavutettavuutta esimerkiksi pienillä paikkakunnilla.

Toteuttaaksemme yhteiskunnallista missiotamme haemme jatkuvasti terapeutteja eri taustoista. Näin voimme tarjota laajasti ja monipuolisesti terapiaa erilaisiin tarpeisiin. Haluamme tuoda myös esiin erilaisia näkökulmia terapiaan. Usein keskusteluapua haettaessa keskitytään etsimään yksilöterapeuttia, vaikka monessa tilanteessa ryhmäterapia voisi olla jopa sopivampi vaihtoehto. Verve Terapia tarjoaakin myös pari-, perhe- ja ryhmäterapian eri muotoja.

Lisäksi Verve Terapian yhtenä tavoitteena on joustavan lyhytterapian tarjoaminen. Erilaiset lyhyemmät terapiajaksot ansaitsisivat entistä enemmän näkyvyyttä vaihtoehtoina. Monessa elämäntilanteessa muutamakin terapiakäynti voi tarjota uudenlaisia näkökulmia, selkeyttää ajatuksia ja auttaa vaikeassa tilanteessa eteenpäin.

Myös terapeuttiopiskelijat ovat erittäin tervetulleita Verve Terapiaan: näemme uusien terapeuttien koulutuksen erittäin tärkeänä, ja ajankohtaisena etenkin tällä hetkellä, kun moni terapeutti on siirtymässä eläkkeelle.

Miten terapeutiksi Verve Terapiaan?

Psykoterapeutteja tarvitaan koko ajan lisää. Tällä hetkellä Verven psykoterapiatoimipisteistä Lappeenrannassa ja Espoon Tapiolassa ollaan juuri muutettu uusiin isompiin tiloihin, joissa on vapaita työpisteitä uusille psykoterapeuteille. Myös Tampereen ja Turun toimipisteisiin haetaan psykoterapeutteja.

Verve Terapiassa voi työskennellä oman mieltymyksensä mukaan joko palkkasuhteessa tai ammatinharjoittajana. Molemmissa tapauksissa Verve Terapia tarjoaa työnteon puitteet, kuten toimivat työtilat, työnohjauksen, fiksut järjestelmät ja tarvittavan IT-tuen. Verve Terapiassa psykoterapeutti saa keskittyä tärkeimpään: tarjoamaan parasta mahdollista tukea asiakkailleen.

Haluaisitko sinä psykoterapeutiksi Verve Terapiaan? Vervellä työskentelyyn voi tutustua lisää sivullamme Psykoterapeutiksi Verve Terapiaan. Ota rohkeasti yhteyttä toimipisteeseen, jossa olisit kiinnostunut työskentelemään!

Psykoterapeutiksi Verve Terapiaan
Toimipaikkamme



psykoterapia, terapeutiksi, työpaikat

Psykoterapiakentän haasteisiin vastaa jatkossa muun muassa hyvinvointialueet.

Psykoterapioiden muuttuva kenttä – johtoryhmän blogi

Psykoterapiamenetelmien historiassa psykodynaaminen terapia on ollut Suomessa käytännössä ainoa menetelmä 1980-luvulle saakka. Aikanaan näitä pitkiä hoitoja voitiin toteuttaa julkisella sektorilla psykiatrian poliklinikoilla.

Vähin erin kuitenkin potilasmäärät lisääntyivät siinä määrin, että kävi mahdottomaksi toteuttaa psykoterapioita julkisella puolella. KELAn rahoittama kuntoutuspsykoterapia on paikannut tätä ongelmaa, mutta toisaalta johtanut siihen, että kuntoutuspsykoterapiaan ohjataan potilaita, jotka ovat liian sairaita siitä hyötymään.

1990-luvulta alkaen erityisesti kognitiivisen ja ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutukset ovat lisääntyneet ja samoihin aikoihin aloitettiin myös eri tahoilla lyhytpsykoterapiakoulutuksia. Edelleen kuitenkin psykoterapian saatavuus on huonoa.

Lyhytterapia varhaisen ongelmiin puuttumisen keinona

Viime vuosina työterveyshuollon kautta on voinut saada lähetteen lyhytterapioihin, ja tämä onkin mahdollistanut ongelmiin puuttumisen aikaisempaa aikaisemmin. Samaan aikaan on lähtenyt käyntiin myös Terapiat etulinjaan – hanke, jonka tarkoituksena on, että palvelut järjestetään portaittaiseksi jatkumoksi siten, että alimmilla portailla tarjotaan matalan kynnyksen lyhytterapiapalveluja tai digitaalisia hoitoja ja korkeammilla portailla monimutkaisempiin tilanteisiin tarkoitettua intensiivisempää hoitoa.

Miten hyvinvointialueet vastaavat psykoterapiapalvelujen järjestämiseen?

Uudet hyvinvointialueet ovat nyt aloittaneet toimintansa. Mikä niiden rooli tarkkaan ottaen tulee olemaan psykoterapiapalvelujen tarjoamisessa, on tätä kirjoittaessa vielä epäselvää. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen nettisivuilla kyllä todetaan, että vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien laajan saatavuuden kehittäminen on tavoitteena, mutta miten tämä käytännössä tapahtuu?

Samalla pohdituttaa, mikä tulee olemaan esimerkiksi palvelusetelien rooli psykoterapiapalvelujen hankkimisessa. Asiat löytävät uomansa, mutta sillä välin odottavan aika voi olla pitkä.

Kirjoittaja

Hasse Karlsson, LT, FM,
Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori
Psykoterapeutti

kuntoutuspsykoterapia, lyhytterapia, psykoterapia

Miten nuori pääsee psykoterapiaan - nuori toisen reppuselässä.

Miten nuori pääsee psykoterapiaan? Näin hakeutuminen tapahtuu askel askeleelta

Nuoruus on elämänvaiheena jännittävä ja innostava, mutta myös haastava. Nuoren keho ja mieli muuttuvat, kaverisuhteet ja romanttiset suhteet saavat uusia ulottuvuuksia. Opiskelu tuo mukanaan itsenäisyyttä ja uudenlaista vastuunottoa.

Ajatusten ja tunteiden myllerryksessä voi olla tarpeen pysähtyä, jutella ja saada uusia näkökulmia esimerkiksi psykoterapian kautta.

Polku avun tarpeen huomaamisesta terapeutin juttusille voi olla kullakin nuorella eri näköinen. Tässä kirjoituksessa valotamme, miten nuori pääsee psykoterapiaan, askel askeleelta.

Milloin nuoren kannattaa hakeutua psykoterapiaan?

Nuori saattaa itse huomata tarpeen keskusteluavulle tai vanhempi, opettaja tai opiskelijaterveydenhuollon ammattilainen voivat vinkata terapiaan hakeutumisesta.

Yleisiä merkkejä käsittelyä vaativista haasteista voivat olla vaikeudet opintojen edistämisessä tai arjen hallinnassa. Jos sängystä nouseminen on yhtäkkiä normaalia vaikeampaa, tai ihan tavalliset askareet tuntuvat ylivoimaisilta, voi kyseessä olla esimerkiksi masennus. Myös koenumeroiden laskeminen tai opiskelumotivaation katoaminen voivat olla merkkejä siitä, ettei kaikki ole kunnossa.

Syyt nuoren hakeutumiselle psykoterapiaan voivat olla monenlaisia. Terapeutin kanssa voidaan jutella esimerkiksi ensimmäisen romanttisen suhteen haasteista – miten käsitellä ristiriitatilanteita kumppanin kanssa, tai millaisia kompromisseja parisuhteessa voi ja kannattaa tehdä.

Myös kaverisuhteet, yksinäisyys tai oman polun löytäminen opinnoissa ja työelämässä voivat olla terapiassa käsiteltäviä aiheita.

Nuoren reitti psykoterapiaan alkaa usein opiskeluterveydenhuollosta

Ensimmäinen askel psykoterapiaan on ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. Nuoren kohdalla tämä ammattilainen on useimmiten opiskeluterveydenhuollon edustaja: koululääkäri, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori. Jos nuori ei enää opiskele, terapiaan hakeutumisen ensimmäinen askel voi olla työterveyshoitajan vastaanotto, tai lääkärikäynti terveyskeskuksessa.  

Terapiapoluissa on alue- ja kuntakohtaisia eroja ja myös vastaanottoajan saaminen vaihtelee paljon. 

“Aina nuori ei tiedä minne ottaa yhteyttä. Nuorelle on hyvä muistuttaa vain yhdestä säännöstä: Kerro tutulle aikuiselle huolestasi, on hän sitten opettaja tai muu koulun työntekijä. He tietävät, miten kotipaikkakunnallasi toimitaan ja osaavat ohjata sinut oikeaan paikkaan.”, muistuttaa Mari Tulijoki, Verven psykologi. 

Koulun terveydenhuollon ammattilainen ohjaa puolestaan nuoren seuraavaksi lääkärin tai psykiatrin vastaanotolle. Lääkäri diagnosoi, millainen mielenterveyden haaste nuoren pulmien taustalla on. Terapian tarvetta arvioidaan lääkärin vastaanotolla nuoren oireiden mukaan.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa mennä avoimin mielin ja kertoa avoimesti omista tunnelmistaan ja haasteistaan.

Joskus nuori ohjataan suoraan psykoterapeutin juttusille, joskus taas aloitetaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotoilla, tai muilla toimenpiteillä. Nuoren ei tarvitse tässä vaiheessa osata itse toivoa psykoterapiaa tai tietää, millainen terapia hänelle sopisi, vaan lääkäri suosittelee sopivaa vaihtoehtoa.

Joskus nuoren pulmat voivat heijastella myös perheen haasteita: tällöin sopiva terapiamuoto voikin olla perheterapia. Siksi ei kannata hämmästyä, jos lääkäri kyselee myös vanhemmista ja sisaruksista. Nuoren omassa elämässä haasteet voivat näyttäytyä vaikkapa koulunkäynnin ongelmina, mutta syyt löytyäkin ihan toisaalta.

KELA-kuntoutus vai omakustanteinen terapia?

Myös KELAn tuki ja toimintatavat voivat ohjata sitä, miten nuori pääsee psykoterapiaan. KELAn rahallista tukea psykoterapiaan saadakseen on nuoren oltava vähintään 16-vuotias ja hänen tulee ensimmäisenä saada kolmen kuukauden ajan asianmukaista hoitoa pulmiinsa.

Tällaista hoitoa voi olla esimerkiksi viikoittaiset käynnit oman terveyskeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla.

Tämän kolmen kuukauden jakson jälkeen lääkäri voi kirjoittaa nuorelle niin kutsutun B-lausunnon, jossa suositellaan psykoterapiaa. Lausunnossa lääkäri toteaa, että juuri sinä hyötyisit psykoterapiasta ja se auttaisi sinua jatkamaan opintosi loppuun asti.

Jos taas nuorella tai hänen vanhemmillaan on taloudellinen mahdollisuus ja halukkuutta kustantaa terapia itse, voivat he varata ajan suoraan terapeutille. Esimerkiksi Verven kautta ajan voi halutessaan varata suoraan psykoterpeutille. Verven psykoterapeutteihin voi tutustua täällä.

Suositeltavaa on kuitenkin käydä ensin esimerkiksi kouluterveydenhoitajan vastaanotolla ja kysyä häneltä ammattilaisena terapian hyödyistä juuri sinun haasteisiisi. Terapiamuoto tarkentuu terapiaan hakeutumisen myöhemmässä vaiheessa. Nuorelle voi sopia keskustelevan terapian lisäksi myös vaikkapa taide- tai musiikkiterapia.

“Jos nuori haluaa, terapeutti voi tehdä yhteistyötä myös koulun kanssa. Joskus on hyvä miettiä, miten koulu voi tukea nuorta terapian lisäksi – se voi olla kevennetty läksymäärä tai räätälöity kouluviikko. Vaihtoehtoja on koulussa monia ja ne pohditaan aina moniammatillisesti nuoren tarpeisiin”, kertoo psykologi Mari Tulijoki. 

Tulijoki myös muistuttaa, että jokaisella nuoren kanssa työskentelevällä on vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että nuori voi turvallisin mielin puhua ammattilaiselle, eikä tämä hiisku asioista eteenpäin sanaakaan. Ei siis ole syytä olla huolissaan siitä, päätyvätkö omat henkilökohtaiset tuntemukset ja ajatukset esimerkiksi vanhempien tietoon.

Myös lyhytterapia tai yksittäiset terapiakäynnit ovat hyödyksi

Aina ei tarvita pitkäaikaista vuosia kestävää terapiaa. Etenkin nuoret voivat hyötyä yksittäisten haasteiden käsittelyssä lyhyistäkin terapiajaksoista tai yksittäisistä käynneistä psykoterapeutilla.

Joskus jo säännöllinen keskustelu vaikkapa koulupsykologin,  psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykoterapeutin kanssa auttaa selkeyttämään ajatuksia.

Lyhyidenkään terapiajaksojen hyötyjä ei siis kannata unohtaa. Viiden tai kymmenen käynnin keskusteluapu voi tuoda nuorelle juuri sen verran uutta perspektiiviä omiin ongelmiin, että elämä palaa raiteilleen ja opinnot alkavat taas edetä suunnitellusti. Nuori voi hakeutua terapeutin tai muun ammattilaisen puheille siis myös hyvin matalalla kynnyksellä ja kokeilumielellä.

“Sinun ei tarvitse miettiä, onko pulmasi liian suuri tai liian pieni. Tärkeintä on, ettet jää sen kanssa yksin.”, ohjeistaa psykologi Mari Tulijoki jokaista nuorta. 

Terapiaan voi hakeutua omien pohdintojensa tai yksittäisen pulmansa kanssa ihan kuka vain ja milloin vain. Reittejä on monia, kuten tässä kirjoituksessa on todettu. Voit varata ajan kouluterveydenhoitajalle, psykologille, tai jos sinulla on varaa maksaa käyntisi itse, voit varata ajan suoraan psykoterapeutille.

Terapeutille hakeutuessa sinulla ei tarvitse olla selkeää suunnitelmaa ja ajatusten ei tarvitse olla järjestyksessä – siksihän olet hakemassa keskusteluapua. Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel. Sen jälkeen ammattilainen kyllä ohjaa sinut oikeaan suuntaan. Joskus yksittäinenkin keskusteluhetki on jo iso apu.

Lisätietoa psykoterapiasta:

Verven psykoterapia

Usein psykoterapiasta kysyttyä

nuoret, psykoterapia

  • 1
  • 2