Skip to main content

Avainsana: työnohjaus

Työnohjaus on psykoterapeutille työvälineen ja ammattipersoonan huoltoa

Psykoterapeutti on kohtaamisen ammattilainen, ja työ koostuu pitkälti vuorovaikutuksesta. Työnohjaus on psykoterapeutille mahdollisuus pohtia omaa työskentelytapaansa, huoltaa työvälinettään.

Työnohjaus kuuluu jokaisen terapeutin koulutukseen ja säännöllinen työnohjaus auttaa terapeuttia pitämään omat työskentelytapansa vireessä koko uran ajan. Vervellä työnohjausta tarjotaan jokaiselle psykoterapeutille.

Psykoterapeutiksi Verveen? Lue lisää!

Mitä työnohjaus on ja mistä käynneillä puhutaan?

Työnohjauksessa psykoterapeutti pääsee reflektoimaan omaa työtään kokeneemman kollegan kanssa keskustellen. Työnohjaus ei ole konsultaatiota tai terapeutin omaa terapiaa, vaan ajatusten vaihtoa, keskustelua sekä ammatillisten haasteiden ja kokemusten käsittelyä.

Työnohjauksessa keskustellaan työssä vastaan tulleista kiperistä kysymyksistä tai tilanteista. Keskustelussa voidaan keskittyä yhteen meneillään olevaan psykoterapiaprosessiin ja sen etenemiseen viikosta toiseen. Toisaalta työnohjauksessa voidaan myös keskustella joka kerta eri aiheista ja ohjattavan edellisen käynnin jälkeen työssään kohtaamista tilanteista tai haasteista. Työnohjauksen frekvenssi sovitaan aina tarpeen mukaan: ohjauksessa voi voi käydä kerran tai pari kertaa kuussa, vain tarvittaessa, tai esimerkiksi psykoterapiakoulutuksen aikana viikoittain.

Ohjauskäynneillä voidaan keskittyä esimerkiksi asiakaskohtaamiseen, joka on jäänyt pohdituttamaan. Tyypillinen keskustelunaihe voi olla esimerkiksi, millä eri tavoin psykoterapeutti olisi voinut vastata potilaalleen tietyssä tilanteessa. Työnohjaajan kanssa pohditaan sitä, mitä psykoterapeutin mielessä tapahtuu potilastapaamisella. Keskustelusta työnohjaajan kanssa voi saada uusia näkökulmia tapoihin kohdata potilas, vastata erilaisiin ajatuksiin ja lisäymmärrystä siihen, milloin haastaa potilasta enemmän ja milloin taas vähemmän.

Jokainen työväline ja instrumentti kuluu ja väsyy käytössä. Työnohjaus on ensisijaisesti oman työvälineen huoltoa: psykoterapeutin kohdalla työvälineenä on taito kohdata ja vuorovaikuttaa. Työnohjauksessa terapeutti työstää omaa ammattipersoonaansa ja saa työtapoihinsa uusia näkökulmia.

Työnohjauksesta hyötyy jokainen, jonka työhön kuuluu kohtaamisia ja vuorovaikutusta

Työnohjauksesta on hyötyä itse asiassa kenelle tahansa, jonka työhön kuuluu vuorovaikutusta. Psykoterapeuttien lisäksi psykiatrit ja jotkut somaattisen puolen lääkärit käyvät työnohjauksessa. Myös muut kuin terveydenhuollon työnantajat, esimerkiksi seurakunnat, tarjoavat ihmissuhdetyötä tekeville työntekijöilleen työnohjausta.

Psykoterapeuteille tarjotaan työnohjausta automaattisesti lähes jokaisessa psykoterapiaa tuottavassa organisaatioissa. Yksityisenä ammatinharjoittajana terapeutin on järjestettävä työnohjauksensa itse. Vaikka työnohjaus ei ole pakollista, myös moni yksityisenä ammatinharjoittajana toimiva terapeutti käy säännöllisesti työnohjauksessa.

Työnohjaus tulee tutuksi niin psykiatreille kuin psykoterapeuteillekin jo uran alkuvaiheessa, sillä niin psykiatrin erikoistumiskoulutukseen kuin psykoterapiakoulutukseenkin kuuluu työnohjausta. Saman työnohjaajan kanssa halutaan usein jatkaa valmistumisen jälkeenkin: tutun ohjaajan kanssa ammatillisia kysymyksiä ja pohdintoja on helpompi käsitellä avoimesti.

Joskus yksityinen ammatinharjoittaja saattaa kiireen tai muun syyn vuoksi myös jättää säännöllisen työnohjauksen. Se ei yleensä pidemmän päälle kannata, sillä oman työvälineen huolto ja omien työskentelytapojen reflektointi kollegan kanssa pitää yllä psykoterapeutin ammattitaitoa.

Työvälineen, vuorovaikutuksen taitojen, huoltaminen työnohjauksessa hyödyttää psykoterapeuttia itseään jaksamaan paremmin työssään ja varmistamaan, että omat työtavat ja ammattitaito kehittyvät jatkuvasti.

Samalla työnohjaus luonnollisesti hyödyttää potilasta, sillä reflektoiden erilaisia kohtaamisia ja tilanteita, terapeutti kehittää omaa ammattitaitoaan, ja sen myötä pystyy auttamaan myös potilaitaan yhä paremmin. Konkreettisimmassa tilanteessa psykoterapeutti kohtaa työssään itselleen haastavan yksittäisen kysymyksen tai aiheen, keskustelee aiheesta työnohjaajansa kanssa ja saa potilaan seuraavaa käyntiä varten työkalupakkiinsa uusia keinoja käsitellä aihetta.

Verve Terapian työnohjaajat ovat kokeneita ammattilaisia

Verve Terapiassa säännöllinen työnohjaus kuuluu jokaiselle psykoterapeutille ja kaikki työnohjaajat ovat kokeneita psykoterapeutteja. Tätä artikkelia varten haastattelimme Verve Terapian kouluttajapsykoterapeuttia ja työnohjaajaa Leena Björklundia.

Björklund toimii sekä yksilö- että ryhmätyönohjaajana psykodynaamista psykoterapiaa tarjoaville Verven psykoterapeuteille sekä psykiatreille ja psykiatriaan erikoistuville lääkäreille, psykoterapiakoulutuksissa oleville opiskelijoille, psykoanalyytikoille ja somaattisen puolen lääkäreille. Somaattisella puolella työnohjausta tarvitaan usein silloin, kun tehdään erityisen vuorovaikutteista tai vuorovaikutuksen kannalta kuormittavaa työtä. Tällaisia tehtäviä voi olla somaattiselle lääkärille esimerkiksi parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa työskentely.

Lue lisää työskentelystä Verve Terapiassa.

Työnohjaus on pakollista kaikille terapeuteille, jotka tarjoavat Kelan terapioita – olipa kyseessä yritys tai yksityinen ammatinharjoittaja. Verve Terapia tekee työnohjausta myös Verve Terapian ulkopuolisille toimijoille.

Lue lisää työnohjauksesta.

psykoterapia, työnohjaus