Avainsana: työterveys

Työterveys Helsingin ja Verve Terapian yhteistyömalli tuo lyhytpsykoterapian työntekijän ulottuville

Matalalla kynnyksellä psykoterapiaan työterveyden kautta – siitä Työterveys Helsingin ja Verve Terapian yhteistyössä on pähkinänkuoressa kyse. Palvelumalli, jossa lyhytpsykoterapiaa voi saada osana työterveyshuoltoa, kehittyi vastaamaan suoraan työterveysasiakkaiden tarpeeseen.

Työterveys Helsingin asiakkaina on noin 40 000 Helsingin kaupungin työntekijää eri kaupungin toiminnoista. Työterveys Helsingissä tunnistettiin tarve kehittää mielen hyvinvoinnin palveluita ja tarjota lyhytpsykoterapiaa osana työterveyttä. Työterveys Helsingin yksikönjohtaja Ritva Teerimäki ja laatu- ja palvelupäällikkö Lena Meyer kertovat, että kumppanuusmallia Verve Terapian kanssa alettiin suunnittelemaan, kun tarve uudelle palveluportaalle huomattiin.

Yhteistyö Verven kanssa alkoi toukokuussa 2022. Tällä hetkellä Verven lyhytpsykoterapiaan ohjataan kuukausittain 30-60 asiakasta. Verve Terapian palvelupäällikkö Meri Tiirinki pitää palvelumallia hyvin onnistuneena ja asiakaslähtöisenä työterveysasiakkaan ohjautuessa heti mahdollisimman oikeaan palveluun. Tässä artikkelissa valotamme Teerimäen, Meyerin ja Tiiringin haastattelun pohjalta palvelumallin syntyä ja toimintaa.

Lyhytpsykoterapia osana työterveyshuoltoa ennaltaehkäisee ongelmien pitkittymistä

Työterveys Helsinki tarjoaa asiakkailleen omahoidon ohjeita ja työterveyden palveluita sekä vaativimpia terapia- ja hoitomuotoja. Matalimman kynnyksen mielenterveyden apua työterveydessä ovat omahoito-ohjeet, joista asiakas saa keinoja huolehtia itse mielensä hyvinvoinnista, ja toisaalta enemmän tukea vaativissa tilanteissa asiakas ohjataan Kelan pitkään kuntoutuspsykoterapiaan. Näiden väliin jää vielä muita työterveyden palveluita, kuten työterveyslääkärin ja -psykologin vastaanotot.

Olemassa olevien hoitomuotojen lisäksi huomattiin tarve lyhytkestoiselle, mielen hyvinvoinnin haasteiden laajenemista ja pitkittymistä ennaltaehkäisevälle lyhytpsykoterapialle. Lyhytpsykoterapia on nimensä mukaisesti lyhyt psykoterapiajakso, jossa tässä yhteistyömallissa keskitytään tukemaan työkykyä.

Kun Helsingin kaupungin työntekijä tapaa Työterveys Helsingin ammattilaisen, arvioi vastaanottava ammattilainen asiakkaan hoidon tarvetta oikeatasoisesti ja oikea-aikaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä arviointia siitä, millainen tuki ja apu on asiakkaalle riittävää ja avuksi, ja toisaalta, millaiseen työskentelyyn hän pystyy sillä hetkellä sitoutumaan. 

Työterveys Helsinki on laatinut ammattilaistensa työvälineeksi kriteeristön, jonka mukaan tunnistetaan, mikä hoitoporras on kullekin työterveysasiakkaalle oikea. Hoidon oikeatasoisuus ja -aikaisuus ovat merkittävässä roolissa siinä, kuinka vaikuttavaa hoito on, eli kuinka hyvin se auttaa asiakasta pulmiensa kanssa ja tukee tämän työkykyä. 

Kriteeristön mukaan lyhytpsykoterapiaan ohjataan työterveysasiakas, jolla on masennus-, ahdistuneisuus- tai uupumusoireita, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseen ja pärjäämiseen. Tavoitteena on tukea mielen hyvinvointia työssä, ehkäistä työkyvyn alenemista ja oireista johtuvia sairaspoissaoloja. Lyhytpsykoterapiaa voi saada Vervellä työterveyden kautta 10-15 käynnin verran.

Jos oireet taas ovat selkeästi vakavampia tai laajempia, voi Työterveys Helsingin ammattilainen ohjata asiakkaan hakeutumaan suoraan pidempiaikaiseen psykoterapiaan.

Työterveyspalvelun tavoite on aina ylläpitää työkykyä. Lyhytpsykoterapia toimii työterveyden näkökulmasta stressaavien tilanteiden selvittämisessä ja työkyvyn alenemisen ehkäisyssä. Nopean pääsyn lyhytpsykoterapiaan on tarkoitus auttaa eteenpäin tilanteesta, tunnistaa voimavaroja ja ehkäistä isompia mielenterveyden haasteita.

Lyhytpsykoterapiaan sitoudutaan hyvin ja keskeytyksiä tulee vähän

Paras hyöty lyhytpsykoterapiasta osana työterveyshuoltoa saadaan kohdentamalla se huolellisesti. Kohdentaminen on onnistunut kumppanuusmallissa hyvin eli oikeatasoisesti ja -aikaisesti.

Verve Terapian palvelupäällikkö Meri Tiirinki toteaa, että Verven näkökulmasta lyhytpsykoterapiaan on ohjautunut asiakkaita, jotka ovat motivoituneita hoitamaan työkykyään, ja pystyvät sitoutumaan psykoterapiaan jakson ajaksi.

Keskeytyksiä on tullut terapiajakson aikana hyvin vähän, mikä kertoo asiakkaiden hyvästä sitoutumisesta terapiaan. Lyhytterapia on luonteeltaan hyvin tavoitteellista, mikä osaltaan myös motivoi ja sitouttaa asiakkaita. Varhainen tuki ja nopea hoitoon pääsy tukevat työkyvyn palautumista ja on tuonut asiakkailta hyvää palautetta. Jotkut asiakkaat ovat jatkaneet terapiaansa oma-aloitteisesti vielä lyhytterapiajakson jälkeen. (Voit lukea tarkemmin Verve Terapian psykoterapiapalveluista täältä.)

Verve Terapian lääketieteellisen johtajan Mika Pekkosen mukaan olemassa olevaan tutkimuksiin perustuvan näytön perusteella erilaiset lyhytpsykoterapiat näyttävät keskenään yhtä vaikuttavilta esimerkiksi mielialahäiriöiden hoidossa. Pitkien terapioiden suurten hoitokustannusten vuoksi lyhytpsykoterapia on niitä kustannusvaikuttavampaa. Osa potilaista tarvitsee pidempää psykoterapiaa, mutta osa saa tarvitsemaansa apua lyhytpsykoterapiasta, kertoo Meri Tiirinki.

Työterveyshuollossa asiakkaalta kysytään koettua työkykyä sekä ennen lyhytpsykoterapiaa että sen jälkeen. Koettu työkyky on alalla hyväksi todettu mittari, joka kertoo hyvin siitä, onko mielen hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä ollut vaikutusta työntekijän jaksamiseen, elämänhallintaan ja voimavaroihin. Koettua työkykyä seuraamalla pystytään seuraamaan lyhytpsykoterapian vaikuttavuutta myös yhteistyön jatkuessa.

Kumppanuusmallissa lyhytpsykoterapia täydentää työterveyshuollon kokonaisuutta

Työterveyspalvelussa on omiakin terapeutteja, mutta kumppanuusmalli yhtäältä säästää resursseja, toisaalta myös tarjoaa erikoistunutta osaamista ja paremmat mahdollisuudet täyttää asiakkaiden tarpeita monipuolisesti. Verve Terapian psykoterapeutit pystyvät tarjoamaan lyhytpsykoterapiaa muun muassa laajemmalla kielivalikoimalla.

Työhyvinvoinnin kokonaisuus pysyy työterveyshuollon hyppysissä lyhytpsykoterapian täydentäessä palvelupolkua. Asiakkaan tullessa työterveyshuoltoon, arvioi ammattilainen hänen hoidon tarpeensa ja jos kriteerit lyhytpsykoterapialle täyttyvät, ohjaavat hänet Verven puoleen. Lyhytpsykoterapian jälkeen työterveyshuollossa toteutetaan jatkoseuranta ja työkyvyn arviointi.

Työterveysasiakkaiden kannalta kumppanuusmallin hyvänä puolena on nähty myös lyhytpsykoterapian erillisyys muista työterveyden palveluista. Terapiakäynnit toteutetaan Verve Terapian omissa toimipisteissä Helsingin keskustassa tai Espoon Tapiolassa, tulevaisuudessa myös Vantaan Tikkurilassa.

Kumppanuusmallissa tärkeää ovat selkeät toimintatavat ja erinomaiset tietosuojakäytännöt. Kun kaksi toimijaa työskentelee yhdessä, on lyhytpsykoterapiapalveluun ohjaamisen toimittava sujuvasti, tietoturvallisesti ja oikeilla kriteereillä.

Käytännön toimintatavat suunniteltiin Työterveys Helsingin ja Verve Terapian yhteistyön tiimoilta tarkasti. Nyt kun yhteistyötä on takana pian vuosi, voidaan todeta, että kumppanuusmalli hyödyttää molempia osapuolia ja tulokset ovat työterveysasiakkaiden kannalta lupaavia.

Verve Terapian Meri Tiirinki suhtautuu optimistisesti palvelumallin soveltamiseen jatkossa myös muiden toimijoiden kanssa ja lyhytkestoisen psykoterapian yleistymiseen osana työterveyshuoltoa. Työterveys Helsinki on edelläkävijä ottaessaan lyhytpsykoterapian osaksi työterveyspalveluita kumppanuusmallin kautta. Hyvät kokemukset mallin toimivuudesta rohkaisevat varmasti muitakin jatkossa hyödyntämään samanlaista palvelumallia.

Artikkeliin haastatellut asiantuntijat:

Lena Meyer, laatu- ja palvelupäällikkö, TtM, Työterveys Helsinki

Ritva Teerimäki, yksikön johtaja, EMBA, Työterveys Helsinki

Meri Tiirinki, palvelupäällikkö, Verve Terapia

lyhytterapia, psykoterapia, työterveys