Tuki- ja liikuntaelinvaivojen (TULE) hoito ja myytit

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen (TULE) hoito ja myytit

Terveet tuki- ja liikuntaelimet (TULE) antavat hyvät eväät mielekkääseen arkeen ja edellytykset hyvälle työkyvylle. Kaikissa TULE-vaivoissa parhaan avun saa liikkeen asiantuntijalta, fysioterapeutilta. Miten asiakkaat löytävät tiensä fysioterapeutille, ja mitä myyttejä fysioterapiaan kytkeytyy? Muun muassa näihin asioihin vastauksia antavat Verve Terapian fysioterapeutit Lasse Lindroos ja Aapo Rautamies.

Tuki- ja liikuntaelin (TULE) vaivat ja sairaudet ovat yleisin syy miksi me suomalaiset hakeudumme lääkäriin. Samaiset syyt aiheuttavat eniten poissaoloja työstä. TULE-sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, mielenterveysongelmien ollessa yleisin syy. Vuonna 2019 Kela maksoi sairauspäivärahaa TULE-sairauksien vuoksi 84 100 henkilölle. Samana vuonna suurimassa osassa (27 %) alkaneiden sairauspäivärahakausien syynä oli TULE-sairaudet, toiseksi yleisin syy oli mielenterveysongelmat (25 %). Asia koskettaa siis useaa ja sillä on mittavia vaikutuksia yhteiskunnallisestikin.

TULE-vaivojen syntyyn voi vaikuttaa useampi tekijä

TULE-vaivoihin ei aina löydy yhtä yksittäistä syytä, sillä niiden syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • Fyysiset tekijät, kuten esimerkiksi staattinen toimistotyö sekä kiertyneet työasennot ja liikkeet, joissa käytetään suurta voimaa.
  • Psykososiaaliset tekijät eli kaikki ne asiat, jotka tuovat ristiriitaa työn vaatimusten ja omien voimavarojen välillä. Esimerkiksi pitkäaikainen epävarmuus ja epäasiallinen kohtelu.
  • Yksilölliset tekijät, esimerkiksi univaikeudet, ikääntyminen, puutteet osaamisessa ja ylipaino.
  • Työympäristö, esimerkiksi lämpötila ja valaistus.
  • Tapaturmat.

Millaisissa tilanteissa asiakkaat tulevat Verve Terapiaan fysioterapiaan?

– Niska- ja hartiaseudun sekä selän kivut ovat tyypillisimpiä vaivoja, jotka saavat asiakkaat tulemaan fysioterapiaan. Vaivat ovat pysyneet vuosia pitkälti samoina, mutta nyt näyttää siltä, että olkapäävaivat ovat lisääntyneet. Vuosien saatossa toimistotyötä tekevien määrä on lisääntynyt ja tässä työssä nivelet rasittuvat yksipuolisten toistojen vuoksi, kertoo Verve Terapian fysioterapeutti Aapo Rautamies.

Aapo Rautamies valmistui fysioterapeutiksi vuonna 2007, ja on toiminut siitä lähtien fysioterapeuttina. Asiakkaat ovat pääosin työikäisiä tai vanhempia, joten TULE-vaivat ovat tulleet myös Aapolle tutuksi. Aapon tavoitat Verve Terapian Lappeenrannan toimipisteeltä.

”Fysioterapia-asiakas tulee nähdä kokonaisuutena, jotta pääasiallinen syy kivulle löytyy.”

Koska TULE-vaivojen syntyyn voi vaikuttaa useampi tekijä, on tärkeätä nähdä asiakas kokonaisuutena. Kartoittamalla asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti, löytyy myös pääasiallinen syy vaivalle tai kivulle.

Pitkittynyt TULE-vaivojen hoidon aloitus pitkittää myös toipumista

Suomalaiset hakeutuvat perinteisesti nopeasti hoitoon, jos kivun syynä on loukkaantuminen, esimerkiksi kaatuminen. Mutta jos kivulle tai vaivalle ei löydy helposti syytä, ei hoitoonkaan välttämättä niin helposti tule mentyä. Meillä on tapana ajatella, että se mikä on tullut itsekseen, menee myös ohi itsekseen – ajan kanssa.

Onko asia tosiaan näin, ja millaisia vaikutuksia on sillä, että hoidon aloittamista pitkittää?

– Ne kenellä on aikaisempaa kokemusta fysioterapiasta ja sen tuomasta avusta, tulevat ensisijaisesti ja melko nopeastikin hakemaan uudelleen apua fysioterapiasta. Ne, kenellä ei aikaisempaa kokemusta ole, hakeutuvat jossain kohden lääkärin vastaanotolle, mutta harvoin he lähtevät oma-aloitteisesti apua hakemaan fysioterapiasta, tietää Lasse Lindroos kertoa ja jatkaa.

– Jos vaiva tai kipu häiritsee normaalia arkielämää, voi ja kannattaa tulla hyvissä ajoin fysioterapeutin vastaanotolle, jossa lähdetään yhdessä asiakkaan kanssa kartoittamaan tilannetta. Jos käynnin aloittamista pitkittää, usein myös toipuminen pitkittyy. Ihminen kompensoi kipua aina jollain tavoin. Hän voi esimerkiksi olla käyttämättä kipeää kättä lainkaan, tai hän keksii toisenlaisen tavan käyttää kättä, joka voi puolestaan aiheuttaa virheasennon ja saa näin kuormitusta/kipua toisaalle.

Lasse Lindroos on toiminut fysioterapeuttina vuodesta 2006 alkaen. Asiakkaita on ollut vauvasta vaarin ja koko työhistorian ajan Lasse on työskennellyt TULE-vaivojen parissa. Lassen löydät Verve Terapian Porin ja Eurajoen toimipisteiltä.

Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ensisijaisen avun saa liikkeen asiantuntijalta, fysioterapeutilta

Lakisääteisen työterveyden tehtävänä on ennaltaehkäisevä toiminta, jolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Toimistotyötä tekevälle tämä konkretisoituu esimerkiksi ergonomiaohjein. Mutta, jos vaivoja tai kipua jo on, ohjaa työterveyshuolto asiakkaan usein fysioterapiapalveluiden pariin.

Verve Terapian fysioterapiassa asiakas ja fysioterapeutti hakevat yhdessä vastauksia syylle, josta vaiva tai kipu kumpuaa, esim. kuormitus tai elämäntilanteessa tapahtunut muutos. Jos asiakkaalla ei ole tapaturmaa kivun taustalla, on tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ensisijainen hoidon aloituspaikka fysioterapeutin luona, joka on liikkeen asiantuntija. Fysioterapeutin tavoitteena on saada asiakkaan kipu pois ja/tai saada liike tai jokin toiminta helpommaksi. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärille.

”Fysioterapian tavoitteena on saada kipu pois ja liike helpommaksi.”

Verve Terapiassa fysioterapian ytimessä on asiakas kokonaisuutena. Psykofyysisessä fysioterapiassa pureudutaan asiaan syvemmin, jolloin keskitytään kehon ja mielen vahvaan yhteistyöhön.  

Fysioterapiaan liittyvät myytit

Jokaiseen aiheeseen, niin myös fysioterapiaan liittyy uskomuksia eli myyttejä, joita Verve Terapian fysioterapeutit Lasse Lindroos ja Aapo Rautamies nyt murtavat.

  1. Kuvantaminen kertoo syyn kivulle.

Asiakas kokee usein, että suurin osa kipujen syistä selviää kuvantamisella, esimerkiksi röntgenkuvalla. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan kuvantamisella selviää 10 % selkäkivun syistä. Kivuista 90 % on sellaisia, joille ei kuvantamisella löydetä syytä. Kuvantaminen ei siis aina tuo tarvittavaa tietoa, ja pahimmillaan se voi ohjata hoitoa jopa väärään suuntaan.

– Ensin pitäisi olla ajatus siitä, mitä kuvantamisella haetaan, ei niin, että katsotaan ensin kuva, jotta nähdään mitä sieltä voisi löytyä. Kuvantamisen helppous tekee sen, että usein lähdetään tätä kautta liikenteeseen. Asiakas pitää nähdä kokonaisuutena, jossa keho ja mieli toimivat vahvassa yhteistyössä. Fysioterapiassa asiakkaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma syntyvät haastattelun ja tehtyjen tutkimusten pohjalta. Jossain tapauksissa kuvantaminen vahvistaa jo alkuun epäiltyä asiaa. Mutta jos kuvantaminen tehdään ensin, voi tosiallisen kivun syyn jäädä selvittämättä, toteaa Lasse Lindroos.

2. Jänneperäiset ongelmat johtuvat yksipuolisista toistoista.

– Vahvat lihakset tukevat jänteiden kuormitusta. Jos lihakset ovat hyvässä kunnossa, jaksaa toistojakin tehdä, eikä jänneperäisiä ongelmia synny. Eli jänneperäiset ongelmat johtuvat pääosin voiman heikkoudesta, kertoo Aapo Rautamies.

3. TULE-vaiva helpottuu 10 fysioterapiakäynnin jälkeen

– Jos vaiva on nivelperäinen eikä taustalla ole kulumaa, saattaa vaiva asettua jo yhden käyntikerran jälkeen. Jos kyseessä on puolestaan, esim. tenniskyynärpää tai juoksijan polvi, kipu saadaan nopeasti pois, mutta jänteen uudelleen muodostumisessa menee noin 3 kk. Kaikissa tapauksissa selvitetään syy vaivalle, esim. jänteen fysiologiset muutokset, ja yksilöllisillä harjoitteilla lähdetään kuntouttamaan jännettä. Vuoden sisällä helpottavat vaivat myös haastavimmissa vaivoissa, esim. välilevypullistumien aiheuttamat selkäkivut, tietää Lasse Lindroos kertoa.

4. Venyttely auttaa kipuun.

– Jos kipu on hermoperäistä venyttäminen voi hetkellisesti helpottaa, mutta saattaa hidastaa hermon parantumista ja näin pitkittää kipua. Hermoperäisien kivun ominaisuuksia on mm. raajoihin säteilevä kipu, joka on polttelevaa, pistelevää, kihelmöivää ja puutumisen tunnetta raajassa. Tällaista kipua ei tule venyttää, neuvoo Lasse Lindroos.

Mistä apua ja kuka maksaa?

  • Hakeutumalla itse fysioterapiaan, kun koet tarvitsevasi tukea työ- ja toimintakykysi ylläpitoon tai parantamiseen, esimerkiksi sairastumisen, vammautumisen, tapaturman tai leikkauksen jälkeen. Voit maksaa käynnin/käynnit kokonaan itse, tai jos sinulla on lääkärin lähete, maksaa Kela osan käynnistäsi, jolloin sinulle jää maksettavaksi vain omavastuuosuus. Tutustu Verve Terapian fysioterapiapalveluihin >
  • Jos työssä olevalla TULE-vaiva on pitkittynyt (sairauden oireet jatkuneet yli 3 kuukautta), kannattaa apua lähteä hakemaan työterveyshuolloin kautta. Työterveyshuollon kautta voi päästä Kelan TULES-kursseille, joita järjestetään sekä avomuotoisina että laitosmuotoisina kursseina. Tällöin Kela toimii maksajan roolissa. Tutustu tarkemmin Vervessä pidettäviin Kelan TULES-kursseihin:
  • Jos tuki- ja liikuntaelinvaiva johtuu tapaturmasta, saa apua omalta vahinkovakuutusyhtiöltä. Vahinkovakuutusyhtiö toimii tällöin usein myös maksajan roolissa.

Tekijänoikeudet: ©2021 Verve terapia. Kaikki oikeudet pidätetään. Powered by WWW Design